Vaara on vaaninut yönäytöksissä satojatuhansia, kenties miljoonia vuosia. Kuva: Shutterstock
Vaara on vaaninut yönäytöksissä satojatuhansia, kenties miljoonia vuosia. Kuva: Shutterstock

Ne toimivat uhkasimulaattorina, joka valmentaa meitä vaikeuksiin.

Unia on tulkittu maailman sivu, mutta tutkijat eivät vieläkään ole yhtä mieltä edes siitä, mitä unet ovat.

Jotkut sanovat, että ne ovat vain hyödytöntä visuaalista hälyä, jota syntyy, kun nukkujan aivot toimittavat huoltotehtäviään. Useimmat uskovat, että unet ovat todellisia ja että aivomme siivilöivät niihin aineksia päivän sattumuksista, vaikka kukaan ei olekaan pystynyt sanomaan lopullista sanaa niiden merkityksestä.

Hankalin pala tuntuvat olevan painajaiset. Ne tuottivat päänvaivaa jopa psykoanalyysin isälle Sigmund Freudille, joka muuten oli mestari löytämään merkityksiä unikuvista. Freud ei saanut painajaisia istumaan alitajuisten toiveiden teoriaansa ja luokitteli ne poikkeuksiksi.

Freudin pulmaa ei ihmettele. Kuka ei olisi miettinyt, mitä hyötyä on siitä, että eksyy tuttuun ympäristöön, putoaa pilvenpiirtäjän katolta tai joutuu pahojen voimien piirittämäksi.

On siitä hyötyä, sanoo Turun yliopiston professori, neuropsykologi Antti Revonsuo. Hän on löytänyt painajaisille tehtävän ja kehittänyt niin kutsutun uhkasimulaatioteorian. Sen mukaan pahat unet valmentavat meitä elämän riskeihin ja uhkiin.

Siksi pahat unet ovat yleensä ”raskaita”. Jalat painavat kuin synti, ja määränpää loittonee, vaikka sitä kuinka tavoittelee. Mitä työläämpi tehtävä, sitä tehokkaampi harjoitus, Revonsuo määrittelee.

Revonsuon mukaan uhkasimulaattori ei ole mikään moderni keksintö. Se pyöri jo kivikautisten esimuotojemme pääkopassa. He elivät villin luonnon keskellä monin tavoin vaarallisempaa elämää kuin me. Päivällä saattoi nopeammin pinkaista pakoon petoa ja pelastaa henkensä, kun oli yöllä siihen valmentautunut. Sama unikoulu jatkuu meissä.

Revonsuon mukaan unien näkemisen taito on evoluutiossa säilynyt juuri uhkien ja riskien harjoitusmaastona. Ajatusta tukee se, että tutkimusten mukaan 80 prosenttia unistamme sisältää kielteisiä tunteita ja uhkaavia tilanteita löytyy melkein yhtä useasta.

 

Lue lisää

Marraskuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa psykologiaan erikoistunut tiedetoimittaja Mikko Puttonen selvittää käsityksiä unista, etenkin pahoista unista.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.