Kuusi voi pitää neulasensa jopa 14 vuotta. Kuva: Getty Images
Kuusi voi pitää neulasensa jopa 14 vuotta. Kuva: Getty Images

Iso kuusi kantaa miljoonia, joulupuu tuhansia.

25-metrinen kuusi elättää jopa 10 miljoonaa neulasta eli kaksi jokaiselle suomalaiselle. Joulukuusi on paljon pienempi, ja neulasmäärä vaihtelee muutamista tuhansista aina 50 000:een.

Oman joulupuunsa neulasmäärän voi selvittää mittaamalla neulasia määrävälein ympäri latvusta ja yleistämällä tiheydet koko puuhun.

Neulaset ovat monivuotisia, mutta runkoon verrattuna lapsukaisia. Yksittäiset neulaset elävät keskimäärin 5–10 vuotta. Etelä-Suomessa ne pysyvät puussa 5–7 vuotta, Lapissa jopa 10–14 vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Neulasten ikivihreydestä on hyötyä keväällä. Kuusi voi aloittaa yhteyttämisen ja kasvun heti, kun ilmat lämpenevät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Neulasten pinta on kuin kuumaisema, täynnä kuoppia. Kunkin kolon pohjalla on ilmarako, jonka avulla kuusi säätelee veden haihtumista ja hiilidioksidin saantia.

Ilmaraoista haihtuu vesihöyryä, yhteyttämisessä syntyvää happea ja orgaanisia yhdisteitä, kuten terpeenejä. Joulupuussa juuri ne antavat meille joulun tuoksun.

Joulupuu voi joskus myös haiskahtaa. Silloin se on kannettu jäisenä suoraan sisään.

Jäätynyt kuusi pitää sulattaa viileässä vedessä ämpärissä, ettei jää neulasten soluväleissä sula liian nopeasti. Jo näin käy, solukalvot rikkoutuvat ja hajoamisessa vapautuu yhdisteitä, jotka voivat haista pahalle.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.
Asiantuntijana emeritusprofessori Kari Mielikäinen, Luonnonvarakeskus.

Julkaistu alun perin Tiede-lehdessä 12/2015

Hyvää joulunaikaa Tieteen lukijat!

Päivittäiset tiedeuutiset jäävät joulutauolle ja palaavat 11.1.2021.
Vuoden suosituimpien uutisten top ten julkaistaan 31.12.2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla