Kulttuurimme arvostaa uutuuksia, joten hankimme uutta jatkuvasti. Kuva: Getty Images
Kulttuurimme arvostaa uutuuksia, joten hankimme uutta jatkuvasti. Kuva: Getty Images

Omaisuudesta luopuminen voi tuntua jopa samalta kuin hukkuminen.

Materian hankinta on muuttunut vuosituhansien kuluessa perinpohjaisesti. Siinä missä antiikin aikana maljakon ostaminen oli valtaosalle jättimäinen investointi, on autokin tätä nykyä useimpien ulottuvilla, ainakin vauraissa maissa.

1900-luvulla yhteiskunta alkoi arvostaa erityisesti uusia esineitä, mikä yllytti hankkimaan uutuuksia nopeaan tahtiin. Samaan aikaan säilyi kuitenkin tapa pitää kiinni aiemmista hankinnoista.

Käytännön seurauksena kodit pursuavat tavaraa. Keskiverto suomalaisperhe omistaa vähintään 10 000 esinettä, jotkin jopa 50 000.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Varastojen vuokraaminen on selvästi yleistynyt, ja Suomessa toimii suuri joukko koulutettuja tavaroiden ammattijärjestäjiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jyväskylän yliopiston sosiologian professorin Terhi-Anna Wilskan mukaan ilmiö vahvistaa, että ihmiset haluavat ostaa uutta mutta eivät malta luopua vanhoista tavaroistaan. Tämä johtuu siitä, että tavarasta on tullut tärkeä osa meitä. Omistaminen on nivoutunut osaksi identiteettiämme.

Luopuminen tuskallista

Omistamisen ja identiteetin kytkös paljastuu raastavasti silloin, kun omaisuudesta on pakko päästää irti. Kokemus voi olla jopa traumaattinen – ikään kuin itsestä irtoaisi konkreettisesti jotain. Kun ihmiset menettävät omaisuuttaan velkojille, heistä saattaa tuntua samalta kuin hukkuessa.

Näin on käynyt myös luonnonkatastrofien yhteydessä. Ihmiset, joiden koti on tuhoutunut esimerkiksi maanjäristyksessä, kertovat usein syvällisestä sekaannuksesta identiteetissään.

Kaliforniassa Oaklandin kukkuloilla vuonna 1991 riehuneissa maastopaloissa 5 000 ihmistä menetti kotinsa. Kalifornian Fullertonin yliopiston tutkija Shay Sayre keräsi ihmisten kokemuksia ja laati niistä tutkimusraportin, joka julkaistiin Advances in Consumer Research -lehdessä.

”Meistä tuli orpoja ilman menneisyyttä. Aivan kuin kärsisimme muistinmenetyksestä, aivan kuin emme olisi olleet olemassa ennen paloa”, eräs uhri kuvaili tuntemuksiaan.

”Kun ihmiset menettävät omaisuutensa, itseen liittyvät kysymykset muuttuvat kriittisiksi, sillä jos olemme mitä omistamme, keitä me olemme, kun emme omista mitään?” Sayre pohti päätelmissään.

 

Lue lisää

Toukokuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Lauri Seppälä kertoo, miten omistaminen rakentaa minuuttamme ­– ja miksi suostumme maksamaan luksustuotteista niin kalliin hinnan.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti ja iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä

Kääpä
Seuraa 
Viestejä3871

Mä oon eläny tavallaan kolme elämää, kahden ensimäisen kamat on liki kokonaan hävinneet, hävitetty tai tuhoutuneet. Jopa valokuvat.
Eka akka vei kaiken materian, huonekalut, valokuvat ym. en niitä kaipaa.

On joskus ihan pirustävää aloittaa alusta vaikka astioiden kokoaminen, jos ei ole hillosta kiinni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla