Kuvat
Petri Rotsten

Luokittelu kertoo enemmän ihmisestä kuin eläimistä.

Neljännesvuosisadan jälkeen luonnonsuojelulakia ollaan jälleen uudistamassa. Puolivahingossa päädyin kokoamaan yhteen Helsingin yliopiston lausuntoa lakiluonnoksesta.

Eräs kokenut, mutta ei Suomessa syntynyt, professori hämmästyi, kun hänelle selvisi, että lajien suojelun pykälät eivät koske kaloja. Uhanalaisten kalalajien sekä nahkiaisen ja ravun rauhoittamisesta vastaa kalastuslaki.

Luonnonsuojelulain perusteella nisäkkäät ja linnut ovat rauhoitettuja, lukuun ottamatta riistalajeja ja rauhoittamattomia lajeja. Lisäksi erikseen rauhoitetut muut eläimet ja kasvit on listattu luonnonsuojeluasetuksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Metsästyslaki listaa rauhoittamattomat lajit ja määrittelee riistalajien rauhoittamissäännöt. Euroopan unionin vieraslajiasetuksessa ja kansallisessa asetuksessa haitallisiksi vieraslajeiksi määriteltyihin lajeihin suhtaudutaan osittain rauhoittamattomina lajeina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sekavin ryhmä ovat luonnonsuojeluasetuksen perusteella uhanalaiset lajit.

Ne ovat pääsääntöisesti lajeja, jotka on uhanalaisuusarvioinnissa arvioitu uhanalaisiksi. Nämä eivät tietenkään ole yhtenevät listat: kaikki uhanalaiset lajit on arvioitu uhanalaisiksi, mutta kaikki uhanalaisiksi arvioidut lajit eivät ole uhanalaisia lajeja.

Eliöiden luokittelu ei aina ole loogista. Kirjailija Jorge Luis Borges loi kuvitteellisen muinaisen kiinalaisen eläinluokittelun: siihen kuuluivat muun muassa keisarille kuuluvat eläimet, balsamoidut eläimet, kesytetyt eläimet, juuri nahkansa luoneet eläimet ja etäältä kärpästä muistuttavat lajit.

Listaus on absurdi, koska siinä lajeja luokitellaan keskenään yhteismitattomasti. Se kuulosti mielestäni hassulta ennen kuin perehdyin suomalaiseen lainsäädäntöön.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kompastui lajien luokitteluun, koska se päätti, että Suomeen hitaasti vakiintuva kultasakaali on haitallinen vieraslaji. Tämä oli kuitenkin hömelö veto, sillä omin jaloin Suomeen juossut eläin ei voi olla haitallinen vieraslaji. Tämän takia rajan yli Suomeen saapuva kultasakaali on tällä hetkellä rauhoitettu.

Jos kultasakaalia haluttaisiin ampua, siitä pitäisi tehdä metsästyslaissa riistalaji. Riistalajien kantoja on kuitenkin hoidettava kestävästi, joten jos kultasakaalista tehdään riistalaji, sen kannan on oltava kestävällä tasolla.

Monimutkaisuudestaan huolimatta luokittelu toimii hyvin, koska se suojelee kultasakaalia.

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.

Keijona
Seuraa 
Viestejä28371

Niin, ihminenhän ei ole millään lailla uhanalainen laji (päinvastoin) mutta kuitenkin sen suojeluun muilta eläimiltä panostetaan eniten. Eikö se ole epäoikeudenmukaista? Ei pidä aliarvioida itsekkyyden subjektisoivaa voimaa.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

UniLogos
Seuraa 
Viestejä4

Ihminen on myös ainoa laji, joka on laatinut oman luomistarinansa eikä vähiten oman suvereeniutensa pönkittämiseksi.  Tasapuolisuudesta ei tietoakaan. Toki ihminen tuo esiin näkymättömän instanssin, johon on vedottu milloin mistäkin tuomioita jaellen. Eläin- kasvi- ja sienikunta häviävät tässäkin asetelmassa. Tavallaan ne ovat oman onnensa nojassa verrattuna ihmisen yliohjautuvuuteen ja ettenkö sanoisi keulimiseen.

Vieraslajisuus on jotakin, mitä en aina ymmärrä. Kun elonyhteisö harvenee, jonkunhan siinä täytyy tulla tilalle. Ja sen pitää olla tarpeeksi voimakas, sinnikäs, sitkeä ja periksiantamaton. Ihminen on tästä hyvä esimerkki. Tosin elonyhteisö on lähtenyt harvenemaan nimenomaan ihmisen vieraslajimaisuuden vuoksi. Olemme siis aikamoisia massaharventajia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla