Hippiäinen on atleetti, vaikkei näytä siltä. Kuva: Ossi Ilvonen / Vastavalo
Hippiäinen on atleetti, vaikkei näytä siltä. Kuva: Ossi Ilvonen / Vastavalo

Vaarallinen muuttomatka vai kolea kotimaa?

Euroopan pienin lintu hippiäinen painaa vain viitisen grammaa. Sen elämäkin on kovin lyhyt. Suomen vanhin rengastettu yksilö sinnitteli kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ikään. 

Syksyllä hippiäisten on joko lähdettävä muuttamaan etelämmäs Eurooppaan tai jäätävä kotikonnuille. Molemmat vaihtoehdot voivat osoittautua kohtalokkaiksi. 

Se, mitkä linnuista jättävät Suomen, saattaa olla perimän määräämää. Tai voi olla, että nuoret yksilöt ovat taipuvaisempia muuttamaan kuin vanhat. Säätkin ehkä vaikuttavat. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pienenpieni yömuuttaja on atleettinen otus, eivätkä sen lihakset mene maitohapoille. Sopivat myötätuulet heittävät sitä hyvän matkaa eteenpäin. Taival on silti vaarallinen: lentäjä voi törmätä esimerkiksi majakoiden valoihin tai taajamien isoihin lasipintaisiin rakennuksiin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomessa uhkaa nälkäkuolema, jos koittaa kylmä talvi. Silloin hippiäiset syövät urakalla. Pikkuisen lajin aineenvaihdunta hyrrää kiivaasti ja energian varastointi on hankalaa. Vaikka lintu söisi kupunsa pullolleen, täysi rasvavarasto riittää hädin tuskin yön yli.

Hyisimpinä talvina lähes kaikki Suomeen jäävät hippiäiset nääntyvät nälkään, tavallisina vuosina 50–70 prosenttia talvehtijoista menehtyy. Lajin luulisi hyötyvän ilmaston lämpenemisestä. Niin ei käy, jos tulevaisuudessa hallat ja vesikelit vuorottelevat. Silloin hippiäisiä kuolee ruokapöytään. Kun jää peittää puiden rungot, linnut eivät pääse käsiksi kuoren koloissa ja sen alla piileksiviin selkärangattomiin. 

Kireinä pakkasöinä hippiäiset hakeutuvat porukalla tuulelta suojaan ja painautuvat liki toisiaan. 

Vaikka kato kävisi, Suomen kanta elpyy viimeistään paluumuuttajien voimin. Täkäläisessä talvessa selviytyneet saavat joinain vuosina etumatkaa pesinnän aloittamisessa.

 Hippiäinen pesii kuusivaltaisissa metsissä pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa. Se kokoaa kuusen riippuvalle oksalle taidokkaan pallomaisen pesän naavasta, sammalista ja hämähäkinseiteistä ja vuoraa sen höyhenillä. 

Naaraat munivat 7–12 munaa, jotka ovat tietenkin hyvin pieniä, vain gramman painoisia.

Pesäpoikaset hyödyntävät toistensa lämpöä. Ne jotka ovat saaneet emolta ötökkänsä, saattavat ryömiä vielä vuoroaan vartovien alle lämmittelemään.

Vikkelällä nappisilmällä on lintumaailman komein tieteellinen nimi: Regulus regulus. Se viittaa kuninkaaseen ja varsinkin kullankeltaiseen, kruunun kaltaiseen päälakeen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla