Kuvat
Petri Rotsten

Evoluutio toimii kuin taapero, joka vaatii välitöntä hyötyä.

Muistan yhä hetken, kun tajusin kuinka tyhmästi silmä on rakentunut. Se vaati kalmarin.

Ihmisellä näköhermon viejähaarakkeet kulkevat aistinsoluista silmämunan puolelta. Tämä tarkoittaa, että näköhermon lähtöpisteessä, jossa viejähaarakkeet yhdistyvät, verkkokalvossa pitää olla aistinsoluton kohta. Tästä niin sanotusta sokeasta täplästa näköhermo pääsee läpi.

Pääjalkaisten silmän aistinsolujen hermopäätteet ovat solujen takana. Pääjalkaisilla ei ole sokeaa täplää, koska niillä silmän hermotus on fiksummin rakentunut kuin meillä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Samalla kurssilla tutkin rotan rakennetta ja tajusin, minkä taakan kaksijalkaisuus on ihmiselle antanut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihmisten siemenjohtimet kuljettavat siittiöt lisäkiveksistä virtsaputkeen. Ne tekevät pitkän kiertolenkin häpyluun päältä. Suorempi reitti olisi pituudeltaan vain kolmannes. Miksei siemenjohdin ole valinnut tätä reittiä?

Ihmiset polveutuvat aiemmista, neljällä jalalla liikkuneista lajeista. Näillä kivekset seikkailevat yksilönkehityksen aikana sujuvan reitin. Kun ihminen sitten nousi kahdella jalalla liikkumaan, hinnaksi tästä jäi hömelö siittiönjohtimen reititys.

Nivuskanava on väylä, jota pitkin kivekset kulkeutuvat yksilönkehityksen aikana kivespussiin. Ihminen on altis nivustyrälle, jossa suolistoa pääsee humpsahtamaan nivuskanavaan. Syyksi on arvioitu suhteellisen tuoreen evoluutiohistorian aiheuttama heikkous nivuskanavaa kannattavissa lihaksissa, kalvoissa ja jänteissä.

Tämä haitta on kuitenkin ollut huomattavasti pienempi kuin kaksijalkaisuuden suoma etu.

Vartalossamme on monia piirteitä, jotka eivät ole erityisen järkeviä. Ne ovat jäänteitä menneestä.

Jälkiviisaana voi sanoa, että tuokin rakenne olisi kannattanut suunnitella toisin. Evoluutio ei kuitenkaan pidä mielessään pitkää aikaväliä vaan välitöntä hyötyä. Evoluutio on vaativa kuin impulsiivinen taapero: vain sillä on merkitystä, mikä toimii tässä ja nyt.

Toisaalta evoluutiolla on taito myös ottaa käyttöönsä hylättyjä rakenteita. Esimerkiksi umpisuoli on ihmisillä suhteellisen tarpeeton elin, koska sitä ei käytetä ruuansulatuksen tukena, kuten vaikkapa kasveja syövillä nisäkkäillä. Metsäpeuran valtava umpisuoli sisältää bakteeriston, joka voi hajottaa selluloosaa.

Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin tuntuvat osoittavan, että ripulin aikana umpilisäkkeeseen voi jäädä turvaan hyödyllisiä bakteereja, jotka sitten auttavat asuttamaan suoliston uudelleen.

Onneksi evoluutio pystyy myös pelastamaan sen, mikä pelastettavissa on.

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.

 

Kolumni on julkaistu aiemmin Tiede Luonnon numerossa 8/2021.

ID10T
Seuraa 
Viestejä20939

Käyttäjä4554 kirjoitti:
Arvoisa tutkijatohtori ei nyt kyllä näe "metsää puilta". Ihmisen silmä ja ennen kaikkea koko ihminen on äärimmäisen hienosti suunniteltu vertaa sitä mihin tahansa mitä muuta koko maailmassa on. Tähän verrattuna ko "virheet" ovat naurettavan mitättömiä ja sokeaa pistettä ei edes arkielämässä huomaa.

Kreationistina et varmaakaan ole tullut ajatelleeksi, ettei ihmisruumis ole toiminnoiltaan paras missään. Eläinmaailmasta löytyy vahvempia, nopeampia, ja sitkeämpiä yksilöitä runsaasti. Ainoa ihmisen muita elollisia parempi osa on aivot.

Miksi ihminen (jumalan kuva) on siis näin heikkolaatuinen?

  • ylös 13
  • alas 0
Järkisyitä
Seuraa 
Viestejä2026

Käyttäjä4554 kirjoitti:
Arvoisa tutkijatohtori ei nyt kyllä näe "metsää puilta". Ihmisen silmä ja ennen kaikkea koko ihminen on äärimmäisen hienosti suunniteltu vertaa sitä mihin tahansa mitä muuta koko maailmassa on. Tähän verrattuna ko "virheet" ovat naurettavan mitättömiä ja sokeaa pistettä ei edes arkielämässä huomaa.

Sokea piste ja kurkunpään hermo ovat kuitenkin esimerkkejä, mitä kukaan älykäs suunnittelija ei tekisi. Ne todistavat evolutiotiivisesta päämäärättömästä prosesta.

Käyttäjä4554 kirjoitti:
Toinen huomio on että milloinka evoluutio on alkanut "suunnittelemaan" ja millä aivoilla?

Öh… Evoluutio on oppiva prosessi, joka perustuu satunnaisiin ilmiöihin ja luonnonvalintaan. Sillä ei ole aivoja.

Käyttäjä4554 kirjoitti:
Kolmanneksi että jos "evoluution pitäisi "kehittää" edes yksi toimiva solu siihen ei edes vuosimiljardit riittäisi.

Taisit repiä tuon väitteen hihasta. Nykytiedon mukaan ensimmäiset alkeelliset solut muodostuivat alle 750 miljoonassa vuodessa.

Käyttäjä4554 kirjoitti:
Yksinkertaisinkin solu on aivan liian monimutkainen jotta kaikki sen monimutkaiset rakenteet voisivat sattumalta yhtä aikaa muodostua.

Tuossa olet oikeassa. Monetkaan rakenteet eivät muodostu sattumalta vaan kemiallisten prosessien seurauksena. Esimerkiksi rasva muodostaa luonnostaan kuplia vedessä. Tämä ei ole sattumaa.

Ne eivät tietenkään muodostuneet yhtä aikaa. Ensimmäisten protosolujen täytyi olla paljon yksinkertaisimpia kuin nykysolut. Tuota ongelmaa ja selitystä siihen pui asiaa tutkiva professori luennossaan:
https://www.ibiology.org/sessions/session-5-chemical-evolution/

Käyttäjä4554 kirjoitti:
Jos jokin rakenne puuttuisi koko solu "menehtyisi" eikä voisi lisääntyä. Ymmärrän että "tavallinen kadun tallaaja" ei ehkä viitsi ottaa asiasta selvää mutta jos on asiaa yliopistotasolla tutkinut niin varmasti näkee että evoluutio ei mitenkään ole mahdollista.

Sanoisin juurikin päin vastoin. Tavalliselle kaduntallaajalle on varsin helppo syöttää kreationistista puppua. Vaatii koulutusta, jotta alkaa ymmärtämään, etteivät asiat ole niin yksinkertaisia kuin luulisi.

Voimme ottaa jonkun keskeisen solun rakenteen - vaikkapa mitokondrion. Se on täysin keskeinen kapistus meidän soluillemme. Silti tutkijat ovat löytäneet soluja, jotka toimivat ilman tuota rakennetta…

https://www.science.org/content/article/first-eukaryotes-found-without-n...

Sisältö jatkuu mainoksen alla