Tiede Luonto 8/2021 on nyt luettavissa digissä ja paperilla.

Metsäpeura oli muinaisille suomalaisille tärkeä eläin, siitä muistoksi on jäänyt muinaisia pyyntikuoppia, kalliomaalauksia ja jopa naisen nimi Petra. Itse eläin ehti kuolla meiltä kerran jo sukupuuttoon, mutta onnistuneet siirtoistutukset ovat palauttaneet sen luontoomme. Mutta miksi tälle poron aralle kantamuodolle on niin vaikeaa löytää sopivia kotimetsiä, vaikka maamme pinta-alasta noin 75 prosenttia on metsän peitossa?

Metsäpeurojen lisäksi kerromme uudessa numerossa muun muassa näistä aiheista:

Katse silmiin

Kissa yhyttää saaliin viirusilmillään, pöllö loistaa yönäöllään ja nelisilmäkala tiirailee pinnan alle ja päälle yhtaikaa. Jokaisen silmin maailma näyttää omanlaiseltaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Miten tintti tarkenee?

Suomessa talvehtivat tiaiset käyttävät päivänsä ruoanhankintaan sekä energian tuottamiseen ja säästämiseen. Niiden kevät alkaa jo helmikuussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Haista havu!

Joulupuusi saattaa olla valkokuusi, joka tuoksuu mustaherukkaiselta, tai palsamipihta, jolla on juhlava olemus. Saksanpihta on se tunnetun laulun Tannenbaum.

Tissutellen talven yli

Kun kylmä aika alkaa, ruutana vetäytyy kotivetensä pohjamutaan ja alkaa tehtailla viinaa. Sen veren alkoholipitoisuus voi nousta ruorijuopon lukemiin.

Jään ihmemaa

Luistelija kohtaa joka retkellä erilaista jäätä: on sileää flyygeliä, mustaa marmoria, sateen liukastamaa pintaa, raivostuttavaa röpelöä, tahmeaa toffeeta.

Allista tuli talvinen vieras

Jäätön meri houkuttelee arktista lintua talvehtimaan Suomessa.

Ylhäältä paljakalta alas Jäämereen

Karun tunturin ja elämänmuodoista rikkaan, värikkään meren välillä on suunnaton ero.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa. Aktivoi tilaukseesi kuuluva digioikeus osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet.

Pääset lukemaan jutut klikkaamalla niiden otsikoita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla