Suloista sydänsuvea, Tiede Luonnon lukijat!

Karhun olemus on kaikille suomalaisille tuttu, ja moni on kohdannut suurpedon metsässä – tietämättään. Kontio näet haistaa tai kuulee ihmisen paljon aiemmin kuin tämä sen. Äkättyään kaksijalkaisen karhu jäykistyy liikkumattomaksi, painautuu piiloon tai pakenee huomaamattomasti. Tämä on osoitettu lähestymiskokeissa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala kirjoittaa niistä ja siitä, mitä muiden tutkimusten avulla on saatu selville otson elämästä.

14 myyttiä muurahaisista

Toimittaja Katja Martelius kumoaa tukun uskomuksia muurahaisista. Ne ovat merkillisiä, eteviä otuksia, joista on hyötyä puutarhassa ja jotka osaavat käyttää työkaluja ja erilaisia aineita. Niiden joukossa on laiskottelijoita ja orjia. Ne selviävät liikenneruuhkista ihmistä paremmin ja huolehtivat henkilökohtaisesta hygieniastaan hyvin. Ne osaavat jopa ehkäistä tautien leviämistä pesässä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Miljoonat kypsyvät metsissämme

Ihmiset poimivat noin kymmenesosan Etelä-Suomen marjasadosta, pohjoisessa osuus on roimasti pienempi. Loput jäävät eläimille. Olemme ahkerampia marjastajia kuin ruotsalaiset ja norjalaiset. Luonnonvarakeskuksen mukaan kolme miljoonaa suomalaista käy marjametsässä ainakin kerran vuodessa. Marjaan kannattaa mennä, sillä arktisissa oloissa kasvaneet kotimaiset marjat ovat erityisen terveellisiä, toteaa toimittaja Kirsi Riipinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Villejä kukkia ja maatiaisia

Toimittaja ja biologi Riku Cajander on perustanut Kirkkonummelle kaksi luonnolle ystävällistä pihaa. Hän suosii maatiaisia, jo satoja vuosia kasvatettuja koristekasveja, sekä luonnonkukkia. Esimerkiksi isohirvenjuuri, ruiskukka ja väinönputki ovat hurmaavia sekä ihmisten että pörriäisten mielestä. Ensimmäisenä hän esittelee vierailleen aina valkomesikän, joka on monin tavoin mainio kasvi.

Soutaja säiden armoilla

Lopuksi soutelemme Inarijärvellä, luonnonsuojelija Vesa Luhdan kotiseudulla. Hän muistelee alkukesän retkeä, joka tarjosi räntäriekaleita, hyytävää tuulta, linnunlaulua ja teepaitahellettä. Saamenmeressä riittää loputtomasti tutkimista: siinä on suuria selkiä, vuonomaisia väyliä, huoneenkokoisista järkäleistä koostuvia kivikoita ja yli 3 000 saarta.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla