Koivun nanoselluloosa on yllättänyt tutkijat iloisesti. Omenahillon näköisestä yhdisteestä on tehty hajoava haavasidos ja geeliä, jolla kasvaa vaikkapa keinoihoa.

Koivu on suomalaisille rakas, kansallispuuksikin se on valittu. Suomen kevät vaihtuu kesäksi, kun koivunsilmut puhkeavat. Juhannussauna ole mitään ilman koivunoksista sidottua vastaa – tai vihtaa. Kaunein vanhalle kartanolle johtava tie on reunustettu valkorunkoisilla puilla.

Koivua on vanhastaan pidetty terveyden lähteenä. Kansanperinteessä sillä on hoidettu monia vaivoja. Se kelpaa myös nykyajan lääketieteelle.

VTT:n tutkimustiimin vetäjä Hannes Orelma kertoo koivun eroavan muista Suomen puista siinä, että sen hemiselluloosassa on runsaasti sokeria. Hemiselluloosa on kasvien ja puiden soluseinien yhdiste. Se vaikuttaa muun muassa soluseinän joustavuuteen. Jos puussa ei olisi hemiselluloosaa, se ei huojuisi tuulessa vaan voisi katketa jopa ilman rajuja myrskytuulia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Koivu elää 120–130-vuotiaaksi. Mikään puu ei selviäisi noin pitkään, jollei sillä olisi hyviä keinoja tuholaisia ja muita taudinaiheuttajia vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koivun hemiselluloosa kiinnostaa nyt tutkijoita eri puolilla maailmaa. Erityisen kiinnostuksen kohde on siitä tehty nanoselluloosa. Se on hyvin pieneksi muokattua, kuiduista muodostuvaa, kevyttä mutta vahvaa ja myrkytöntä.

Käsittelemättömänä se on koostumukseltaan kuin omenahilloa, ja sitä on helppo muokata erilaisiin käyttötarkoituksiin.

 

Lue koko artikkeli Tiede Luonnosta 4/2021.

Sisältö jatkuu mainoksen alla