Kuvat
Getty Images
Luhtakerttunen on lintumaailman pavarotti.
Luhtakerttunen on lintumaailman pavarotti.

Kesäyössä näkee, kuulee ja kokee paljon sellaista, mistä päiväihminen jää paitsi.

Elämä on ihmisen parasta aikaa, mäkimies ja viihdetaiteilija Matti Nykänen riimitteli aikoinaan. Allekirjoitan Nykäsen teesin, kunhan elämän tilalle vaihdetaan alkukesä. Mikään ei päihitä touko-kesäkuun tunnelmaa luonnossa.

Minuun tekee vaikutuksen erityisesti alkukesän valo, joka saa puiden ja pensaiden lehdet hehkumaan. Se on kauneimmillaan yön tunteina, jolloin aurinko keikkuu matalalla horisontin yllä.

Kesäyössä kulkiessa näkee ja kuulee paljon sellaista, mistä päiväihminen ei tiedä tuon taivaallista. Tunnelmat, tuoksut ja värit ovat jotain aivan muuta kuin päiväsaikaan. Yöttömässä yössä voi ihastella nousevaa usvaa, ja usein liikkeellä on jäniksiä, kettuja ja kauriita.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

On toinenkin syy sännätä retkelle yön selkään. Lintumaailman huikeimpien bassojen, baritonien ja tenorien konsertti on juuri nyt parhaimmillaan. Yölaulajat ovat kiehtovia lintuja, joita ei välttämättä näe, mutta monien ääni kantaa kauas muuten hiljaisessa luonnossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yölaulajia löytyy monista lintusuvuista. Tavallisimpia ovat toinen toistaan upeammin lurittavat kerttuset, sirisevät sirkkalinnut, kumeasti puhalteleva kaulushaikara ja kenties kesäyön kuuluvin taituri, satakieli, joka näppäilee, rätisee ja viheltää.

Oma suosikkini on kiihkeän rytmikkäästi rönsyilevä luhtakerttunen, jota monet lintuharrastajat pitävät kesäyön solisteista taitavimpana – ainakin, jos laulutaitoa mitataan ohjelmistolla. Luhtakerttuselta eivät lopu kappaleet ihan heti kesken, sillä se matkii taitavasti muiden kutsu- ja varoitusääniä. Kerttusen laulusta voi erottaa vaikkapa pääskyn, tiklin tai kivitaskun. Se ei muiden tapaan esitä lyhyitä säkeitä, vaan päästelee vuolaita aarioita, joissa teemat ja sävelkulut vaihtelevat. Osan nuoteista se on kopioinut muuttomatkalla ohi lentävistä parvista. Tutkijat ovat tunnistaneet sen laulusta yhteensä yli 200 lintulajin ääniä.

Parhaat konsertit esitetään lähellä vuorokauden vaihtumista. Tunti pari puolenyön molemmin puolin on otollisinta aikaa mestarisolistien kuunteluun. Pian aamuyöstä niiden laulu peittyy rastaiden ja muiden tuttujen päivälintujen ääntelyn taakse.

Eikä kannata liikaa aikailla, sillä kerttuset, sirittäjät ja satakielikin lopettavat laulunsa juhannuksen tienoilla, kun soidinmenot ovat ohi ja koiraat ovat saaneet houkuteltua naaraan reviirilleen. Konsertointiin ei ole enää tarvetta.

Valoisaa kesää Tiede Luonnon lukijat!

 

Jukka Ruukki
on Tiede Luonnon päätoimittaja.

 

Pääkirjoitus on julkaistu Tiede Luonnon numerossa 4/2022.

Sisältö jatkuu mainoksen alla