Kuvat
Pertti Ranta

Suomessa on enää kuusi luhtaorvokin kasvupaikkaa. Pieni ja kaunis kukka jää helposti muiden jalkoihin.

Luhtaorvokki on eurooppalainen laji, jonka levinneisyys ulottuu Saksasta Venäjän keskiosiin ja Välimereltä Suomen Tohmajärvelle. Kasvi on harvinainen tai uhanalainen kautta koko alueen. Suomessa se on erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava.

Meillä luhtaorvokki oli runsaimmillaan 1940-luvulla, jolloin maassamme oli yhteensä 14 kasvupaikkaa. Nykyään niistä on jäljellä enää kuusi. Mikäli luhtaorvokki halutaan säilyttää lajistossamme, tarvitaan uusia, tehokkaita suojelutoimia.

Luhtaorvokki ei ehtinyt mukaan Carl von Linnén kirjaan Species Plantarum (1753), joka on kasvien nimistön perusteos.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Laji kuvattiin ensi kertaa vuonna 1809 Puolan Krakovasta. Sieltä on tuoreissa kartoituksissa kirjattu uusia suuria kasvupaikkoja, joissa on jopa miljoona kukkivaa yksilöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koko Puolan tasolla laji on silti äärimmäisen uhanalainen. 

Suomalaisilla kasvupaikoillaan luhtaorvokki on pari kertaa ‚ÄĚj√§√§nyt junan alle‚ÄĚ, eli rautatie on vedetty suoraan kasvupaikalle.

Korven kasvi voi olla myös urbaani laji.

Meitä lähimmässä miljoonakaupungissa Pietarissa sitä kasvaa runsaasti Nevan suistossa. Kasvupaikkoja ja todennäköisesti myös yksilöitä on siellä paljon enemmän kuin koko Suomessa yhteensä.

Kun kuvasin kollegojeni kanssa kasveja Vasilinsaarella, työ uhkasi tykkänään pysähtyä laivaston virkistysalueen aidalle. Onkimasssa ollut upseeri tuli kohteliaasti kysymään, mitä tahdoimme. Kerroin, että haluamme kuvan luhtaorvokeista.

Eihän se ole mikään ongelma, kuului vastaus. Annoin kameran aidan yli upseerille ja hän otti hyvän kuvan luhtaorvokeista. 

Lue koko artikkeli Tiede Luonnosta 5/2021.

Sisältö jatkuu mainoksen alla