Kuvitus: Petri Rotsten
Kuvitus: Petri Rotsten

Monille eläimille ja kasveille lauha musta talvi on kylmä koettelemus. 

Suomalaiseen luontoon jää harvoin jälkiä eläimistä. Vähien jälkienkin tunnistaminen vaatii tarkkaa silmää: ojantörmän mutaan on hetkeksi tallentunut tassun painaumia, metsäkanojen papanoita saattaa löytyä mättäältä, kuusen juurella nököttää käpyjen kaluttuja rankoja. 

Poikkeuksia ovat lumijäljet, joista on helppo nähdä, mikä laji on mistäkin kulkenut. Jälkiä jää aina, kun eläin kulkee hangessa.

Lumijälki on merkki siitä, että eläin on ollut liikkeellä. Samoin kuin lumienkelit ja pulkkamäet kuvastavat paikkoja, joissa lapset ovat nauttineet lumesta, eläinten jäljet kertovat elävästä elämästä. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hienoimmillaan ne piirtävät näkyville tarinan siitä, kuinka ilves on jahdannut jänistä tai pöllö on iskenyt lumikannen läpi kiinni myyrään. Useimmiten on kyse nälkäisestä eläimestä, joka on jolkotellut ruoan perässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lumijäljet ovat ihmisille merkittävä ikkuna muiden eläinten maailmaan. 

Esimerkiksi suomalaisten riistalajien kantoja arvioidaan talvisilla riistakolmiolaskennoilla. Vapaaehtoiset kulkevat karttaan piirretyn tasasivuisen kolmion, jonka yksi sivu on neljä kilometriä, ja laskevat kaikki linjan ylittävät lumijäljet. Näitä kolmioita on sadoittain ympäri Suomea.

Nyt talviset jäljet ovat katoamassa. Kun lunta ei ole, ei synny lumijälkiäkään. 

Viime talvena Varsinais-Suomessa oli niin vähän lunta, että talvilaskennassa saatiin toteutettua vain yksi riistakolmio. Uudellamaalla sentään pystyttiin tekemään kuusi kolmiota. Pinta-alan puolesta kummassakin maakunnassa pitäisi luoda yli viisikymmentä kolmiota, jotta saisimme luotettavaa tietoa eläinkannoista.

Lumi on myös suomalaisen lajiston suoja. Kun pakkanen paukkuu, suurin osa elämästä turvautuu lumen lämpöeristykseen. Ulkoilman lämpötila voi laskea parinkymmenen pakkasasteen tienoille, kun taas lämpötila paksun lumipeiton alla pysyy lähellä nollaa astetta.

Tämän vuoksi lämpenevät talvet voivatkin oikeasti olla kylmempiä kuin vanhan ajan talvet. Jos lunta kertyisi, hanki suojaisi eläimiä ja kasveja. 

Kotipuutarhastaan huolehtivat tietävät, miten vaarallisia ovat talven ensimmäiset pakkaset, kun lunta ei vielä ole. Silloin kukkapenkkejä pitää suojata havuin. Paljaan maan aikaan iskevät äkkipakkaset tekevät tuhoa eliökunnassa.

Lumettomat talvet näyttävät yhä todennäköisemmältä tulevaisuudelta. 

Kykymme lopettaa ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttaa siihen, kuinka pohjoiseen lumiraja asettuu tulevina talvina.

syytinki
Seuraa 
Viestejä11091

salai kirjoitti:
Pitäisikö minun suojata rusakonjäljet lumessa vaikka puutarhakatoksella? Meinaan, että peittyvät muuten näkyvistä taas ensi viikolla, jos se luvattu hirmuinen lumipyry tulee tänne Etelä-Suomeen.

Kyllä ehdottomasti. Ovat katoavaa kansanperinnettä.

Vähiin ovat tosiaan jäljet jääneet. Asustelen Espoossa ja tuossa pihalla ei ole näkynyt kuin jäniksen, oravan, kauriin, metsämyyrän, kissan ja variksen sekä mustarastaan jälkiä. Voi siinä joukossa olla ketunkin jälkiä. Koiran jälkiä (keltaisiakin) tietysti näkyy, mutta susi ahma, ja karhu puuttuvat ihan täysin, että huonoksi on mennyt.

JohnCarter
Seuraa 
Viestejä33187

salai kirjoitti:
Pitäisikö minun suojata rusakonjäljet lumessa vaikka puutarhakatoksella? Meinaan, että peittyvät muuten näkyvistä taas ensi viikolla, jos se luvattu hirmuinen lumipyry tulee tänne Etelä-Suomeen.

Höpsistä vuan, olen kuvannut eläinten jälkiä lumessa koko talven ajan. Miksi tähän ei voi liittää kuvaa?

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

Sisältö jatkuu mainoksen alla