Kuvat
Getty Images
Nuoret karhut  pitävät nassikkapainista.
Nuoret karhut pitävät nassikkapainista.

Otsojen naapuruussuhteissa se näkyy selvemmin Keski- kuin Itä-Suomessa.

Maaliskuussa osa Suomen mesikämmenistä kömpii jo talvipesästään, keskitalvella synnyttäneet naaraat 1–4 nuoren pennun kanssa. Pennut seuraavat emoaan tämän vuoden, mutta seuraavana tai sitä seuraavana kesänä ne hajaantuvat omille teilleen.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että urokset tapaavat vaeltaa kauaksi emostaan ja perustaa sinne suuren elinalueen ja ehkä vaellella lisää. Naaraat ovat paikkauskollisempia. Ne jäävät mieluusti emonsa naapureiksi ja perustavat pienempiä elinpiirejä kuin urokset.

Esimerkiksi itäisen ja keskisen Suomen naaraskarhut käyttäytyvät tuolla tavoin, kertovat kymmenvuotisen radiopantaseurannan ja dna-näytteiden perusteella Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat Diversity-lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Eroakin silti on. Keskisessä Suomessa naaraan elinalue kattaa keskimäärin liki 900 neliökilometriä ja itäisessä keskimäärin vain runsaat sata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lisäksi idässä naapurit eivät ole lähisukulaisia aivan niin yleisesti kuin maan keskiosassa.

Metsästys pilkkoo sukuja idässä

Alueiden erot juontavat osin historiasta, tutkijat päättelevät.

Karhut oli 1900-luvun alkuun mennessä hävitetty Suomesta melkein tyystin, ja kanta alkoi toipua vasta vuosisadan loppupuolella. Pohjois-Suomen nallet ovat sukua skandinavialaisille, mutta Itä-Suomeen karhuja on levinnyt Venäjältä, ja osa on jatkanut keskemmälle maata.

Nykyisin paikallinen karhukanta on tiuhin idässä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa elää yli kolme kertaa niin paljon aikuisia otsoja kuin saman kokoisella alueella keskisessä Suomessa. Lännessä ja etelässä liikkuu lähinnä vaeltelevia uroksia.

Idän elinalueiden pienuuden voi selittää suuri yksilömäärä, joka juontaa ihmisasutuksen harvuudesta ja Venäjän karhumaiden läheisyydestä.

Sen sijaan se, etteivät naapureina elävät otsot ole idässä niin usein äitejä ja tyttäriä, kaipaa tutkijoiden mielestä muutakin selitystä kuin pelkän tiuhuuden. Todennäköisesti idän mesikämmensukuja pilkkoo myös karhunmetsästys, joka on siellä runsaampaa kuin maan keskiosissa.

 

Juttu on julkaistu aiemmin Tiede Luonto -lehden numerossa 2/2022.

Sisältö jatkuu mainoksen alla