Tutukijoiden mukaan koiran ja ihmisen yhteiselo alkoi kahden kauppana.

Kun naiset hoitavat koiria, niitä pidetään luontaistalousyhteisöissä selvimmin yksilöllisinä perheenjäseninä ja ne hyötyvät ihmisistä eniten. Siitä voi päätellä, että muinoin naiset todennäköisesti vaikuttivat susien kesyyntymiseen koiriksi enemmän kuin miehet. Näin esittävät yhdysvaltalaiset tutkijat, jotka analysoivat yli 800 kansatieteilijän keräämiä tietoja yli 140 kulttuurista eri puolilta maailmaa.

Päätelmä perustuu nykykäsitykseen, jonka mukaan koiran ja ihmisen yhteiselo alkoi kahden kauppana. Ratkaisevaa ei ollut pelkästään se, että sudet keksivät alkaa tonkia ihmisten tunkioista ruokaa, tai se, että ihmiset keksivät alkaa kasvattaa sudenpentuja apureikseen. Kyse oli yhteisevoluutiosta, johon vaikutti kummankin osapuolen etu. Kesyyntymisensä aikana koirat saattoivat hyötyä ihmisistä samoista tai eri syistä kuin ihmiset hyötyivät koirista. Yhteenkuuluvuutta avitti, jos ihmiset pitivät koiriaan ihmistä muistuttavina yksilöinä. Tutkijat ottivat nämä kaikki huomioon.

Myös viileä ilmasto auttoi

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ihmisestä on koiralle etua muun muassa ruokkijana, hoivaajana, majoittajana ja metsästyskaverina. Koira auttaa luontaistaloudessa ihmistä esimerkiksi vahtina, jätteidenhävittäjänä, vetoeläimenä ja metsästäjänä. Psyykkistä sidettä rakentavat vaikkapa koiran nimeäminen, sen lukeminen perheenjäseneksi ja sureminen sen kuoltua. Tätä kaikkea näyttää edistävän paitsi naisten suhde koiriin, myös metsästäminen elinkeinona ja jossain määrin myös vahtikoiran tarve. Parhaaseen arvoonsa koirat pääsevät pyyntiyhteisöissä. Viljelijät ja karjankasvattajat eivät luontaistaloudessa keskimäärin panosta koiriinsa yhtä paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilmastokin vaikuttaa. Viileys nimittäin avittaa koirien ja ihmisten yhteisevoluutiota. Tropiikin kuumuudessa koirat eivät ole parhaimmillaan eivätkä siksi hyödytä ihmistä niin paljon kuin muualla, tutkijat selittävät Journal of Ethnobiology -lehdessä. Helteessä koirien ruumiinlämpö tuppaa nousemaan korkeaksi, eivätkä ne pääse liikalämmöstä eroon niin tehokkaasti kuin ihmiset.

Vierailija

Mua niin sieppaa kun kaikesta pitää tehdä väkisin naisjuttua nykyään. Siinä sivussa sitten unohdetaan kaikkien muiden roolit. Taitaa olla tutkijoilla panokset vähissä kun kaikessa pitää kosiskella.

Minusta aivan loogista että naiset huolehtineet enemmän kotieläinten ja susien ruokinnasta, lapset leikeistä ja miehet sitten kulkeneet niiden kanssa metsällä. Ihan niinkuin tänäkin päivänä tehdään.

Entäs ne vanhat miehet jotka ei enää metsälle kykene?
Opettaneet ja kouluttaneet lapsia ansapyyntiin ym. pientä ja ehkä susien hallintaa myös.

Pelkkiä arvailuja tuo nykyinen höpinä ja tietyn ryhmän suosion kalastelua.

  • ylös 11
  • alas 11
Vierailija

Taas on naisista tehty sankareita.
Väkisin väännettyä.
Naiset kohtelee susia ihmisinä?
Ei kiesus mitä shaibaa taas.

Luultavasti sama rakenne on säilynyt mitä nytkin.
Osa koiraharrastajista on miehiä, osa naisia.

Susien kesyyntymisessä nostaisin tapetille lapset jotka leikkii pentususien kanssa. Naiset ja miehet on molemmat vaikuttaneet. Ruokkijoina naisen rooli suurempi mutta lauman pään perässä ne koiratkin kulkee.

  • ylös 8
  • alas 11
Sisältö jatkuu mainoksen alla