Kuvat
Kuva: Petri Rotsten

Ihminen yrittää ottaa linnusta oppia aivojen suojaamisessa. Kyse taitaa olla markkinointikikasta, ei tieteestä.

 

Jäähdyttelin saunomiskertojen välillä vanhempieni talon portailla. Vieressä seisoo kaksi komeaa lehmusta, jotka ovat varmaankin vanhempia kuin talo. Niissä pyörii paljon eläimiä: oravia, kimalaisia, jopa puukiipijä. Nyt toiseen lennähti käpytikka, joka iski runkoon pari napakkaa nakutussarjaa.

Tikat hakkaavat päätään tuhansia kertoja päivässä kovaan puuhun, mutta se ei tunnu juuri haittaavaan niiden elämää. Tutkijat ovat tajunneet, että voi olla hyödyllistä ymmärtää, miten tikkojen aivot kestävät moisen. Ihmisillä on tapana hakata päätään ja loukkaantua. Amerikkalaisen jalkapallon pelaajat ja nyrkkeilijät ovat urheilijoita, joilla aivovammat ovat yleisiä. Lajeja ei voi kieltää, koska ne ovat valtavaa bisnestä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tikkojen päätä suojaa erityisesti niiden pitkä kieli, joka kiertää koko aivokopan ympäri ja turvavyön lailla pehmentää iskujen vaikutusta. Lisäksi lintujen on arveltu jännittävän kaulan lihaksiaan niin, että verenkierto päähän vähentyy ja pääkoppaan kertyy enemmän nestettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tikkavertausta käyttäen tutkijat suunnittelivat urheilijoille Q-kauluksen. Se on pieni, u:n muotoinen, kaulan kiertävä panta, joka painaa kaulalaskimoita niin, että päähän pääsee aiempaa vähemmän verta ja lisääntynyt neste aivokopassa suojaa iskuilta. Q-kaulusta tutkittiin takomalla muun muassa rottia päähän messinkipainolla, jotta pystyttiin arvioimaan kauluksen suojatehoa.

Aivovammoja tutkinut Gregory Hollin tarkasteli aihetta kriittisesti Social Studies of Science -julkaisusarjassa. Hän kysyi, miten järkevää vertailu eläinten välillä on. Q-kaulus on niin sanottu biomimeettinen teknologia, jossa jotain ”luonnossa” olemassa olevaa ratkaisua pyritään hyödyntämään ihmisen kojeessa. Tällöin olennainen kysymys on tietenkin, missä määrin tikan puun nakuttaminen ja amerikkalaisen jalkapallon pelaajan pään kolhiminen vastaavat toisiaan.

Kun markkinointipuhe riisutaan pois, tikka ja nyrkkeilijä ovat täysin erilaisia. Oikeastaan ei edes ole olemassa todisteita siitä, että tikat jännittäisivät kaulalihaksiaan, jotta kaulalaskimot painuisivat kasaan.

Mielenkiintoista on, että tieteellisessä kirjallisuudessa on pidetty itsestään selvänä, ettei tikoille tule päänsärkyä puun nakuttamisesta. Kukaan ei kuitenkaan ole kysynyt niiltä. Tutkimuksissa niiden ja päähän kohdistuneita iskuja saaneiden ihmisten aivoista on löydetty samankaltaisia vammoja.

Tunnen lehmusta nakuttavaa tikkaa kohtaan sääliä. Se saattaa kärsiä päänsärystä ja se on otettu biomimetiikan vastahakoiseksi markkinointikikaksi.

Tuomas Aivelo

on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.

Kolumni on julkaistu Tiede Luonnossa 8/2022.

Sisältö jatkuu mainoksen alla