Kuvat
Getty Images
Lumikon nimityksiä ovat myös talvikko, nirppa ja lumitirkka sekä sukulaislajiin viittaavat pikkukärppä ja pieni portimo.
Lumikon nimityksiä ovat myös talvikko, nirppa ja lumitirkka sekä sukulaislajiin viittaavat pikkukärppä ja pieni portimo.

Pienuutensa ansiosta lumikko mahtuu myyrien käytäviin. Niissä se metsästää itseään suurempia saaliita.

Kun ensimmäisen kerran törmäsin metsässä lumikkoon, tuntui kuin olisin nähnyt harhoja: kivien ja juurten välissä puikkelehti tuskin myyrää suurempi peto. Näätäeläin oli helppo tunnistaa samaksi kuin luontokuvissa, mutta tosielämässä sen mittakaava tuntui jotenkin epätodelliselta, pienoismallilta.

Lumikot ovat yhdessä serkkujensa kärppien kanssa maailman yleisimpiä petonisäkkäitä, mutta silti moni ei eläessään huomaa asuvansa niiden naapurissa. Tätä selittää paitsi petojen pieni koko myös vuodenajan mukaan vaihtuva suojaväri ja saalistusretkien ajoittaminen hämäriin hetkiin.

Tavallisimmin liukasliikkeisen lumikon havaitsee vasta, kun se on jo ehtinyt mennä menojaan. Pieniä parijälkiä hangella voi helposti luulla myyrän jättämiksi, mutta loikat ovat huomattavasti pidempiä. Tyypillisesti lyhyttä, parinkymmenen sentin mittaista hyppyä seuraa pidempi, jopa puolimetrinen loikka.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hyvin samannäköisiä mutta isompia jälkiä jättää kärppä. Maastossa kokoeroa on vaikea hahmottaa. Helpoimmin kulkijan erottaa lumikoksi siitä, että jälkijono loppuu usein lyhyeen, kun eläin on pujahtanut hangen alle mitättömän kapeaan tunneliin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lumikon siro olemus on sopeuma, jonka ansiosta se mahtuu kulkemaan samoissa käytävissä kuin suosikkisaaliinsa myyrät. Pienuus tekee lumikosta itsestäänkin saalista pöllöille, haukoille ja ketuille. Mikään herkkuateria se ei niille ole, ja etenkin ketun ruokahalu voi haihtua, kun lumikko tuprauttaa hajurauhasistaan näätämäisiä katkuja.

Ahmaa rajumpi saalistaja

Meidän silmissämme suloinen lumikko on myyrien kauhu. Se tappaa ja kuljettaa itsensä kokoista ja suurempaakin saalista ja lopettaa uhrinsa puraisemalla tämän kalloon reiän tai katkaisemalla sen niskat. Hyvänä vuonna lumikko voi saalistaa 2000 pikkujyrsijää.

Kun saaliseläimiä on tarjolla yltäkylläisesti, lumikko tappaa niitä jopa kymmenittäin varastoon. Se aloittaa ruokailun aivoista, ja jos myyriä on runsaasti, se ei paljon muuta syökään.

Lumikko saattaa peräti jäädä asumaan surmaamansa myyräperheen keskelle niiden kotikoloon ja vuorata seinät entisistä asukkaista nyppimillään karvoilla.

”Jos lumikko olisi suden kokoinen ja sillä olisi samat tavat, metsässä ei uskaltaisi liikkua. Onneksi se on niin pieni”, tuumaa Lammin biologisella asemalla lumikoita tutkinut yliopistonlehtori Janne Sundell.

Raakalaismaisilta kuulostavat tavat ovat lumikon kannalta järkeviä. Pedon saaliintarve vastaa noin kolmasosaa sen omasta painosta, eikä notkeaan ja ohueen vartaloon kannata varastoida rasvaa, jos haluaa vastakin mahtua myyrien kapoisiin käytäviin. Ilman maastoon kätkettyä vararavintoa lumikon kohtalona olisi kuolla nälkään, jos myyrät yhtäkkiä hupenisivat.

Niin käykin ennen pitkää, kun myyrähuippu taittuu laskuun.

Lumikot voivat olla tärkein syy myyräsyklien olemassaoloon, ovat Sundellin ja hänen kollegoidensa tutkimukset osoittaneet. Myyräkannan kasvaessa myös lumikoiden populaatio kasvaa, tosin pienellä viiveellä.

Aluksi lumikkomäärän kasvu jopa kiihdyttää myyrien lisääntymistahtia. Jyväskylän ja Wienin yliopiston yhteistutkimuksessa huomattiin, että pedon kohdannut metsämyyrä erittää erityistä hälytysferomonia, joka lisää lajitoverien lisääntymistä.

Hyvänä myyrävuotena lumikko voi tehdä kaksi poikuetta. Runsauden aikoja seuraa romahdus, kun myyräkannan kasvu ei enää riitä tyydyttämään petojen kasvavaa nälkää.

Silloin lumikot siirtyvät vähemmän mieluisiin saaliisiin, kuten hiiriin ja päästäisiin. Ne myös vaeltavat pidempiä matkoja ruoan perässä – ja päätyvät helpommin muiden myyräkadosta kärsivien petojen ruokalistalle.

Johanna Junttila
on Tiede Luonto -lehden toimittaja.

 

Koko artikkelin voit lukea Tiede Luonnon numerosta 1/2022 tai digilehdet.fi:stä, jos olet jonkin Sanoman aikakauslehden tilaaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla