Tule mukaan selvittämään, mikä on paras konsti suojella kauniita perhosia. Uusi lehti kertoo myös, syntyykö siili piikikkäänä ja minkälaisia hökötyksiä ja mestariteoksia linnut rakentavat pesikseen. Tiesitkö, että pesästä voi tunnistaa siinä asuneen lajin?

Kun tummanpuhuvia karvaisia toukkia mönkii puutarhan nokkosten lehdillä sikin sokin ja päällekkäin, kannattaa katsoa rauhassa tulevaisuuteen. Ennen pitkää pötkylät koteloituvat, ja aikanaan niistä kuoriutuu kokonainen parvi hehkeitä nokkosperhosia.

Myös neitoperhosen, karttaperhosen ja amiraalin toukat popsivat pääasiassa nokkosta. Monet ihmisetkin pitävät nokkoskeitosta, mutta heidän ei kannata poimia lehtiä typpipitoisista kostean maan kasvustoista. Toukat taas murkinoivat mielellään juuri tuollaisissa pehkoissa, joissa kasveissa on yllin kyllin nitraattia ja vettä.

Kun keväällä perhoset heräävät, ne lepattelevat juomaan mettä pajunkukista tai leskenlehdistä. Seuraa karkeloita, ja toukokuussa naaraat munivat nokkosille. Aluksi toukat varttuvat seitin suojassa rykelmässä, sitten ne hajaantuvat pitkin kasvia. Ne koteloituvat juhannuksen tienoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Uudessa Tiede Luonnossa tutustumme nokkosten kauniisiin ystäviin ja kuuteen muuhun ihmeelliseen ja rakastettuun perhoslajiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pihanurmella saattaa illan hämärtyessä näyttäytyä myös piikikäs kesävieras. Musta, kostea nenänpää viistää maata ja nuuhkii ilmaa, hienot tuntokarvat poskissa väreilevät. Pieni töpöhäntä on piilossa piikkipanssarin alla. Siili saapuu katsomaan, mitkä herkut puutarhassa odottavat.

Hyönteiset ja lierot ovat sille tärkeää ravintoa, mutta myös hiirenpoikaset ja sammakot maistuvat vikkeläjalkaiselle vipeltäjälle. Pienillä pyöreillä korvillaan se kuulee tarkasti hyönteiset ja lierojen liikehdinnän maanpinnan alla.

Toivottavasti siiliä ei odota pihassa maitokulho. Kuten useimmat eläimet, siilikin on aikuistuttuaan laktoosi-intolerantikko. Maitotuotteiden maisteleminen aiheuttaa sille ikävän ripulin. Silloin pihanurmelle ilmestyy vihreitä ulostelätäköitä.

Kesän lehdessä kurkistamme erilaisten lintujen pesiin. Osa linnuista rakentaa pesänsä monista materiaaleista taitoa vaativin tekniikoin. Osa panee kaksi risua ristiin, ja se on siinä!

Yksilöstä ja lajista riippuu, onko pesä kyhäelmä vai hämmästyttävä taideteos. Se on joka tapauksessa munia hautovan emon ja kuoriutuvien poikasten suoja.

Usein linnut pyrkivät valitsemaan pesälle paikan, joka on turvassa saalistajilta ja jossa ilmanvaihto toimii eivätkä loiset vaivaa.

Harakan pesään saattaa eksyä rakennusaineiksi vaikkapa muovipalasia tai säilyketölkkejä, onpa sellaisesta tavattu 1960-luvulla nailonsukkiakin. Rakennelma on ilmava mutta hyvin järjestelmällinen, lentoaukon lisäksi harakka rakentaa suojaavan katon ja hätäuloskäynnit.

Tiede Luonnon sivuilla matkataan myös tutustumaan yhdeksään upeaan majakkasaareen. Saarelle saapuessa ulapalla häämöttää ensin torni. Lähempää erottuu rakennuksen juurella maata – tai siis kalliota. Sellainen on klassinen majakkasaari. Ennen merenkulkija tiesi siitä sijaintinsa mutta ohitti sen riittävän kaukaa.

Nykyajan majakkahullu suuntaa suoraan saarelle veneellä, meloen tai jopa hiihtäen.

Kuvaus sopii erityisen hyvin Märketin majakkaan, joka leimasi jutun kirjoittaneen ja kuvanneen Pekka Väisäsen elämää lähes kymmenen vuotta. Majakka sijaitsee Ahvenanmerellä luodolla, joka kohoaa vain runsaaseen kolmeen metriin merenpinnasta. Kun sitä lähestyy Ahvenanmaan suunnasta, horisontista näkyy aluksi vain laivaa muistuttava kolmen rakennuksen rykelmä.

Märketin länsipuolella voi nähdä peräperää laivojen siluetteja. Ne kiipeävät kohti Raumaa, Kokkolaa, Kemiä, Luulajaa ja Sundsvallia.

Väisänen on järjestänyt Suomen Majakkaseuran matkoja 16 vuoden ajan. Monissa maissa liki kaikki majakat ovat rannikolla.

Suomessa majakat sijaitsevat saarella useammin kuin missään muualla maailmassa. Joskus saarelle on menty kävellen laskuveden aikaan. Vain yhdelle majakalle pääsee maitse: Porin Kalloon.

Uudessa lehdessä haistelemme myös huumaavan tuoksuisia suopursuja, bongaamme pimeässä loistavia kiiltomatoja, tutustumme koivun ihmeellisiin ominaisuuksiin ja puhaltelemme voikukan höytyviä kesäiselle ilmalennolle.

Tervetuloa kesälaitumille Tiede Luonnon lukija!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla