Kauniita kevättalven päiviä, Tiede Luonnon lukijat!

Uuden numeron pääkirjoituksessa Jukka Ruukki toteaa, että kuluva talventapainen antaa esimakua tulevasta. Talvet lyhenevät ja leudontuvat, lumipeite jää usein entistä ohuemmaksi tai olemattomaksi, vesisateet yleistyvät. Perinteisesti lyhin vuodenaika eli kevät pitenee. Kohta se jo koittaa!

Varhainen lintu tuli jo

Toimittaja Petri Puromies näki kiurujen muuttoparven tammikuussa ja alkoi selvittää, miten ilmaston lämpeneminen on sekoittanut lintujen elämää. Esimerkiksi viherpeippo näyttää siirtävän pesimäpaikkaansa joka vuosi jopa viisi kilometriä aiempaa pohjoisemmas. Eteläisen Suomen sulissa vesissä voi keskellä talvea nähdä yhä enemmän isokoskeloita, tukkasotkia ja kyhmyjoutsenia. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Siemenen ihme

Tähän aikaan vuodesta viherpeukalot panevat siemeniä multaan ja odottavat. On vaikea uskoa, että kuivat, kurttuiset ja kuolleen näköiset hippuset joskus heräävät eloon. Toimittaja Eeva Pitkälä kertoo siitä, mitä siementen sisällä piilee, miten ne siirtyvät uusille alueille ja mikä saa ne itämään.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mahla virtaa, kun koivu herää kevääseen

Maailmalla on meneillään puuvesibuumi, ja suomalaisten koivujen mahlasta saattaa vielä tulla kysytty tuote. Pienimuotoinen mahlanvalutus on helppoa, mutta teollinen tuotanto vaatii investointeja ja teettää keväisin paljon työtä. Luonnonvarakeskus ja metsänomistajat selvittivät, kuinka paljon mahlaa erikokoisista puista heruu. Ennätyskoivusta vuoti muutamassa viikossa yli 240 litraa.  

Katso jäniksen loikkaa

Jänisten erikoinen anatomia on säilynyt lähes samanlaisena miljoonia vuosia. Päteviksi rakenteiksi ovat osoittautuneet jatkuvasti kasvavat yläetuhampaat, ristiturpa, iso umpisuoli ja pitkiin hyppyihin erikoistuneet takajalat. Paleontologi Suvi Viranta-Kovanen esittelee kolme Suomessa elävää jäniseläintä. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla