Kuvat
Kuvitus: Petri Rotsten, kuva Getty Images

Koronan hiljentämiin kaupunkeihin on ilmestynyt vuohia, puumia ja kalkkunoita

Ihmiskunnan valtavaa vaikutusta maapalloon kuvataan sanalla antroposeeni. Se on uusi geologinen epookki, eli kautta lyhyempi mutta vaihetta pitempi ajanjakso, joka on alkanut arviolta viime vuosisadan puolivälissä. Antroposeeni alleviivaa ihmiskunnan jättämää syvää jälkeä sekä elonkehään että elottomaan geologiseen maailmaan.

Kun ihmiset vuosi sitten vetäytyivät koteihinsa ja pitivät etäisyyttä toisiinsa, alkoi toinen ilmiö, antropaussi, jota ekologit ovat seuranneet kiinnostuneina. Ympäri maailman ihmiset päättivät olla kulkematta rakentamillaan kaduilla ja jättää ne vapaiksi. Maailmamme on niin täynnä, että kun ihmiset eivät enää liikkuneet kaduilla, eläimet liikkuivat.

Walesissä sijaitsevan Llandudnon kaupungin pihoilla käyskenteli kašmirvuohia, Australian Adelaiden teillä loikki kenguruita, Chilen Santiagon muureilla hiipi puumia, Etelä-Afrikan Kapkaupungin rantakaduille nousi pingviinejä ja monia Yhdysvaltain lähiöitä valtasivat kalkkunat – omat suosikkilintuni.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Helsinki ei koskaan hiljentynyt niin paljon, että luonto olisi kävellyt kaupunkiin. Meillä ei myöskään ole niin ahdasta kuin monissa muissa maissa, joten paine eläinlaumojen ryntäämiselle taajamiin on pienempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mutta jos Helsinki hiljenisi, mitkä eläimet tulisivat kaduille?

Itse tietenkin toivoisin mäyrien valtausjoukkoja. Kuten tällä palstalla aiemminkin olen todennut, mäyrässä on jylhää arvokkuutta. Kalliossa on mäyriä välillä esiintynytkin, mutta ehkäpä tämän ison näätäeläimen luonteeseen eivät kadunvaltaukset sovi.

Eteläisessä Suomessa kaupunkien valloittaja voisi olla valkohäntäkauris. Kuten koronavirus, myös valkohäntäkauris on tunnettu eksponentiaalisesta lisääntymisestään. Kymmenen viime vuoden aikana kanta on lähes kolminkertaistunut Etelä-Suomessa. Laji onkin jo yleinen näky kaupungilla: esimerkiksi Katajanokalle on lähes vuosittain kesällä eksynyt valkohäntäkauriita.

Kauriita voisivat seurata pedot, kuten kotkat, huuhkajat ja ilvekset. Susi ei hevin tulisi edes hiljentyneeseen kaupunkiin.

Antropaussi herättää kysymyksiä. Olemmeko todellakin ajaneet eläimet niin ahtaalle, että ne vievät pienenkin lisätilan saman tien? Pystyisimmekö antamaan eläimille enemmän tilaa tässä ihmisten maailmassa?

Tutkijat selvittävät nyt, miten ihmisten liikkumisen muutos vaikutti eläimiin. Jos hyvin käy, tutkimus voi antaa vihiä siitä, miten mahdumme kaikki paremmin tälle pallolle.

Toistaiseksi kevään tulon varmin merkki Kalliossa ovat aamuyöllä kilpaa laulavat mustarastaat ja humalaiset paikallisasukkaat. Metsäkauriin kiimavihellystä ei vielä kaupungin puistoissa kuule. 

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla