Voi käyttää fiksusti. Kuva: Getty Images
Voi käyttää fiksusti. Kuva: Getty Images

Älylaitteilla vietetyn ajan yhteys hyvinvointiin on pienen pieni.

Viime vuosina vanhempia ovat huolestuttaneet uutiset, joiden mukaan digitaalinen media rapauttaa nuorten hyvinvointia.

Joissakin tutkimuksissa digilaitteet on yhdistetty teinien mielenterveyteen. Äskettäin Psychiatric Quarterly -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan teinit, joiden älypuhelimen, tietokoneen, sosiaalisen median, pelaamisen ja internetin käyttö ylittää viisi tuntia päivässä, ovat 0,5 –2,5 kertaa todennäköisemmin onnettomia, masentuneita tai muuten henkisesti pahoinvoivia kuin alle tunnin laitteilla viihtyvät. Itsemurhaa yrittäneitä digiraskassarjalaisissa on kaksi kertaa kevytkäyttäjiin verrattuna. Aineisto kattoi yli 200 000 nuorta.

Syy-yhteyttä ei ole todettu, mutta tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, psykologi Jean Twenge kalifornialaisesta San Diegon osavaltionyliopistosta kehottaa rajoittamaan nuorten ruutuajan enintään kahteen tuntiin päivässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kytkökset heikkoja

Kaikissa tutkimuksissa kytköstä ruutuajan ja hyvinvoinnin välillä ei ole löytynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Psykologit Amy Orben ja Andrew Przybylski Oxfordin yliopistosta analysoivat vastikään Psychological Science -lehdessä 17 000 nuoren aineiston Yhdysvalloista, Irlannista ja Britanniasta, eikä linjoilla ja laitteilla vietetyllä ajalla juuri ollut yhteyttä nuorten vointiin.

Ristiriitaiset tulokset johtuvat osin menetelmien eroista. Moni tutkimus nojaa nuorten omiin arvioihin digitaalsen median parissa käytetystä ajasta, vaikka sitä on vaikea hahmottaa saati jälkikäteen muistaa. Lähes puolet yliarvioi ja kolmannes aliarvioi käyttönsä.

Samakin aineisto voidaan analysoida ja tulkita eri tavoin. Aiemmin tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan Orben ja Przybylski kävivät läpi yli 300  000 nuoresta kerättyjä tietoja ja totesivat, että niistä olisi halutessaan saanut irti sekä myönteisiä että kielteisiä yhteyksiä teknologian ja hyvinvoinnin välillä – tai ei kytköstä ollenkaan, Orben sanoo tutkimustiedotteessa. Lisäksi moni tilastollinen yhteys on niin heikko, että sillä ei ole käytännön merkitystä.

Ruutuaika huono käsite

Orben ja Przybylski pyrkivät välttämään tällaiset vinoumat. Kaksikko muun muassa kartoitti nuorten digikulutusta eri tavoilla ja vertasi saman aineiston mittareita.

Alkuvuoden tutkimuksessa kävi ilmi, että nuorten hyvinvoinnista vain 0,4 prosenttia kytkeytyy digieloon – yhtä vahva yhteys on sillä, syökö nuori perunoita. Esimerkiksi kiusaamisella on 4,3 kertaa ruutuaikaa väkevämpi yhteys mielenterveyteen.

”Ruutuaika on hyödytön käsite, koska tässä ei niinkään merkitse aika vaan se, mitä laitteillaan tekee”, Orben kommentoi radiohaastattelussa.

Millainen käyttö on tuhoisaa, sitä ei juuri ole tutkittu.

”Toistaiseksi joudumme turvautumaan maalaisjärkeen”, Orben kertoo sähköpostitse. Skype-puhelu isovanhemmille lienee turvallisempaa digielämää kuin Isis-videoiden katselu.

”Emme osoita, että kaikki teinit voivat hyvin tai että kaikenlainen teknologian käyttö on hyvästä. Osoitamme, että vaikutukset ovat monimutkaisia.”

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2019

Sisältö jatkuu mainoksen alla