Tilaajille
Bond oli vakoillut vihollisia jo yhdeksän vuotta, ennen kuin Sean Connery teki hänestä filmitähden. Kuvat: Getty Images ja iStock
Bond oli vakoillut vihollisia jo yhdeksän vuotta, ennen kuin Sean Connery teki hänestä filmitähden. Kuvat: Getty Images ja iStock

Brittikirjailija Ian Fleming loi niin vaisun ja värittömän vakoojan kuin kykeni. Nyt Bond täyttää 65 vuotta, ja hänet tuntevat miljardit ihmiset. Miten tässä näin kävi?

Turistien täyttämä köysiratavaunu pysähtyy pääteasemalleen Schilthornvuoren huipulla Sveitsin Alpeilla. Joukko muodostaa jonon portaille, jotka nousevat linnoituksen oloiseen pyöreään rakennukseen. Piz Gloria on tiettävästi ainoa yleisölle avoin alkuperäinen Bond-elokuvien kuvauspaikka.

...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Rajuimmillaan aivorungosta lähtevä sähköhäiriö ärsyttää koko keskushermoston hälytystilaan. Kuva: Shutterstock
Rajuimmillaan aivorungosta lähtevä sähköhäiriö ärsyttää koko keskushermoston hälytystilaan. Kuva: Shutterstock

Migreeniä on pidetty verisuonten häiriötilana, mutta sellainen se ei pohjimmiltaan ole.
Kohtaus alkaa, kun hermosolut joutuvat kiihdyksiin. Uusi tieto lupaa uuden estohoidon.

Migreenin ennaltaehkäisyyn on tarjolla mielenkiintoinen repertoaari valmisteita. Lääkärit määräävät estolääkkeinä verenpaine-, masennus- ja epilepsialääkkeitä ja botuliinitoksiinia. Moni migreenipotilas on turvautunut akupunktuuriin tai kokeillut ubikinonia, B2-vitamiinia tai magnesiumia....

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Jännityspäänsärystä on tullut jo kansantauti.

Yleisin päänsärky on jännityspäänsärky. Sitä potee yli puolet ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä.

Nimensä mukaisesti jännityspäänsärky voi johtua niska-hartiaseudun jännityksestä tai henkisestä kuormituksesta. Yleisimmin oireet pahenevat iltaa kohti. Tämä on ymmärrettävää, sillä niskanseutu joutuu koetukselle varsinkin päätetyöskentelyssä.

Joskus särky voi olla miltei jatkuvaa. Se on tasaista, puristavaa kipua, joka tuntuu usein ohimossa, päälaella ja takaraivossa. Jännityspäänsärky voi joskus olla migreenin tavoin toispuolista, mutta useimmiten kipu jäytää molemmin puolin päätä.

Niskan jännitystilat voivat aiheuttaa myös huimausta, mutta muita migreenin liitännäisoireita, kuten oksentelua, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä, ei esiinny.

Toisin kuin migreenissä, liikunta lievittää oireita. Se onkin tärkeimpiä jännityspäänsäryn estohoitoja.

Lääke vie ojasta allikkoon

Toistuvasti kivuista kärsivät joutuvat syömään paljon särkylääkkeitä, toisinaan päivittäin. Tällöin kehittyy helposti lääkepäänsärky, joka johtuu lääkkeen aiheuttamista vieroitusoireista. Ihminen jää ikään kuin lääkekoukkuun. Riski on suuri, jos käyttää särkylääkkeitä useammin kuin kahtena–kolmena päivänä viikossa pitkän aikaa yhtäjaksoisesti.

Lääkepäänsärky on usein päivittäistä tai lähes päivittäistä. Tyypillisesti se iskee aamuyöllä, kun lääkkeen vaikutus loppuu. Siihen voi liittyä pahoinvointia, ärtymystä ja univaikeuksia.

Mikä tahansa kivun hoitoon käytettävä lääke voi aiheuttaa lääkepäänsäryn. Näin koukaavat kimppuun niin perinteiset tulehduskipulääkkeet kuin migreenin hoitoon tarkoitetut täsmälääkkeet, triptaanit.

Lääkkeet muuttavat aivoissa kipua välittävän hermojärjestelmän toimintaa. Särky on samanlainen kuin niillä, jotka ovat kehittäneet kofeiiniriippuvuuden.

Ainoa tapa estää lääkepäänsärky on lopettaa lääkkeiden ottaminen kokonaan joksikin aikaa. Joskus olo helpottaa viikoissa, joskus vasta kuukausien päästä. Lääkkeen voi lopettaa annosta asteittain pienentäen parin viikon kuluessa. Kertarysäys on vieroitusta ajatellen tehokkaampi, mutta oireet voivat olla karmivat.

Horton tuo terveiset helvetistä

Äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto on sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia. Onneksi se on harvinaisempi kuin muut päänsärkytyypit. Siitä kärsii noin kolme ihmistä tuhannesta.

Kipu tulee lyhyinä sarjoina silmän seudulle. Se on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa. Kipu voi heijastua myös päälaelle, poskeen tai kaulaan. Siihen liittyy myös kipupuolen silmän punoitusta ja vetisyyttä sekä sieraimen tukkoisuutta.

Osalla potilaista kivut tulevat episodeina, usein varoittamatta ja kesken unien, tavallisesti aina samaan aikaan. Niitä saattaa olla päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan. Sarjaa voi seurata usean kuukauden tai jopa vuosien tauko. Noin joka kymmenennellä päänsärky kroonistuu, ja heillä kohtauksia on päivittäin.

Taudin syy on osin tuntematon, mutta tiedetään, että häiriökeskus sijaitsee hypotalamuksessa, joka säätelee muun muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä. Myös kolmoishermo aktivoituu epätavallisesti.

Kipukohtaus kestää hoitamattomana puolesta tunnista kolmeen tuntiin. Kivun lievitykseen käytetään lisähappea, migreenilääkkeitä ja kortisonia. Estoon sopivat samat lääkkeet kuin migreenin estoon.

Mari Heikkilä on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vaiktuinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2018