Tilaajille
Kun happi loppuu, pohja autioituu. Eliöt eivät kestä rikkivetyä, jonka syntyä hapettomuus edistää. Kuva: Getty Images
Kun happi loppuu, pohja autioituu. Eliöt eivät kestä rikkivetyä, jonka syntyä hapettomuus edistää. Kuva: Getty Images
Maailman toiseksi suurimman murtovesialtaan tulevaisuus koskettaa isoa joukkoa. Ympäristössä asuu 85 miljoonaa ihmistä.  Kuva: Planet Observer / UIG / Getty Images. Grafiikka Riku Koskelo. Aineisto Kai Myrberg
Maailman toiseksi suurimman murtovesialtaan tulevaisuus koskettaa isoa joukkoa. Ympäristössä asuu 85 miljoonaa ihmistä. Kuva: Planet Observer / UIG / Getty Images. Grafiikka Riku Koskelo. Aineisto Kai Myrberg
Ison Itämeren olot heijastuvat myös Suomenlahteen. Suolaisuus harppaa, ja happitilanne on heikko. Kuva: Getty Images
Ison Itämeren olot heijastuvat myös Suomenlahteen. Suolaisuus harppaa, ja happitilanne on heikko. Kuva: Getty Images

Kotimeremme elinehto ovat suolavesipulssit, jotka tuovat muassaan happea. Ne ovat jo harventuneet, ja ilmaston jatkaessa lämpenemistään niitä ei ehkä tule ollenkaan. Miten silloin käy Itämeren?

 

Joulukuussa 2014 Itämereen työntyi Pohjanmereltä suuri suolapulssi, yksi suurimmista mittaushistorian aikana. Sitä oli odotettu vuosikymmen, ja toiveet hapekkaan veden myönteisistä vaikutuksista olivat suuret.

Pulssi hapettikin eteläisen Itämeren hapettomuudesta kärsivät pohjat....