Shanghailaisopiskelijat työskentelivät vapaaehtoisina Kiinan tuontimessuilla syksyllä 2020. Kuva: Lehtikuva
Shanghailaisopiskelijat työskentelivät vapaaehtoisina Kiinan tuontimessuilla syksyllä 2020. Kuva: Lehtikuva

Avaimet mahtiasemaan ovat talous ja tekniikka, kuri ja kansan yhtenäisyys.

Alle kilometrin matkalla voi laskea satakunta valvontakameraa. Kameroita on siis keskimäärin yhdeksän metrin välein. Niitä törröttää muurien päällä, asuinalueiden porteilla, risteyksissä, kauppojen ulkotiskien ja ovien yllä, lyhtypylväissä. Liikennevaloissa jalankulkijoita valvovat jopa suuret tv-ruudut, jotka näyttävät punaisia päin kävelevien naamataulut kaikille.

Jos risteyskamera tunnistaa kurittoman kulkijan kasvot, sakko voi rätkähtää saman tien. Ohitusteillä salamavalojen räiske on jatkuvaa. Metroasemilla läpivalaistaan laukut ja reput, ja korona-aikana etämitattiin kuumetta.

Toimittaja Katarina Baer ja valokuvaajamiehensä Kalle Koponen viettivät syyskauden 2019 Shanghaissa, 14 miljoonan asukkaan metropolissa. Baer opiskeli siellä Fudanin yliopistossa. Tarkoitus oli viipyä pidempään, mutta korona aikaisti paluun.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Matkasta syntyi kirja, joka on jännittävä – ja kylmäävä. Kiina ottaa suurta harppausta maailman valtiaaksi talouden, tekniikan ja kurin avulla. Sen määrätietoisuus on pelottavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Baer fokusoi tekstinsä Kiinan valvontapolitiikkaan ja sen moderneihin keinoihin; koronasta tulee ajankohtainen sivujuonne. Koponen on päässyt kuvaamaan keskiluokan asumista ja vaatimattomia mutta runsaita koteja.

Wechatissä ovat kaikki

Kiinassa digidystopia on pitkällä, ja verkkoa valvotaan vimmaisesti. Hallinnan ytimessä on suuri palomuuri, joka blokkaa länsimaisten medioiden verkkosivut ja estää kiinalaisten pääsyn Facebookiin, Twitteriin, Googleen tai muihin meille tuttuihin sovelluksiin.

Maassa on pitkälti toistatuhatta sosiaalisen median yhtiötä tai sivustoa. Näistä suosituin on Wechat, jonka on ladannut puhelimeensa yli miljardi kiinalaista. Wechatissa seurustellaan kaveriryhmissä, tehdään ostoksia, maksetaan laskut, tilataan ruokaa, taksi tai lippuja ja etsitään deittiseuraa. Myös virallisia asioita voi hoitaa.

Kun Wechat viime vuosikymmenellä alkoi olla liki jokaisessa puhelimessa, Kiina tiukensi otetta. Laki ”riidan haastamisesta ja ongelmien lietsonnasta” tuli koskemaan myös internetissä julkaistua sisältöä. Tästä verkkokuri on vain kiristynyt. Kaksi vuotta sitten digihallinto julkisti kampanjan ”kielteisen tiedon levittämistä vastaan”.

Keskusteluryhmien vastuuhenkilöt muistuttavat toistuvasti, mitä saa sanoa tai näyttää. Valtaa pitävien arvostelu on itsestään selvästi rangaistavaa, mutta sopimatonta on myös somettaa uskonnosta, huumeista tai avioliiton ulkopuolisista suhteista. Tupakoimista tai suuria tatuointeja ei Kiinassa saa näyttää. Rangaistukset ovat kovia jo ensikertalaiselle.

Valtaa ja mielivaltaa

Lännessäkin poistetaan törkeää sisältöä ja moderoidaan keskusteluja. Oikeudessa pohditaan, missä kulkee vihapuheen ja sananvapauden raja. Kiinassa kielletty käyttäytyminen on kuitenkin määritelty niin epämääräisesti, että digipoliisille jää paljon valtaa ja mielivaltaa.

Sisällön raakalajittelun tekee tekoäly. Sen jälkeen ihmissensuroijien armeija ottaa tarkasteluun korkeimman riskin julkaisut ja rajatapaukset. Vaarallisinta ovat politiikka, terrorismi, seksi, väkivalta ja itsetuhoisuus.

Jo viime vuosikymmennellä Kiinan valtionhallinnossa ja yksityisissä yhtiöissä työskenteli pari miljoonaa sensuroijaa. Tekoälyn kehittyminen ja alan ammattimaistuminen ovat tehostaneet toimintaa.

Mutta Kiina tuntee diktatuurien historiaa, omansakin, Katarina Baer toteaa. ”Valvontaverkko on tiivis vasta, kun on luotu pelote siitä, että kuka tahansa – jopa naapuri tai perheenjäsen – voi ilmiantaa kenet tahansa pienimmästäkin syystä.”

Koko kansa tietokantaan

Kasvojentunnistus on yleistynyt. Kasvot ovat avain sisäänpääsyyn oman asuinalueen portilla ja kotiovella, yliopistoissa ja opiskelija-asuntoloissa. Kasvot ovat myös lompakko: naamaansa näyttämällä miljoonat kiinalaiset maksavat metromatkansa, ostoksensa ja ravintolalaskunsa.

Kiinan johto tähtää kattavaan tietokantaan, jolla tunnistetaan kaikki 1,4 miljardia kansalaista reaaliaikaisesti valvontakameroiden kuvavirrasta. Rikosrekisterin lisäksi järjestelmään voidaan liittää perhe-, terveys- ja varallisuustietoja sekä työhistoria. Sitä täydennetään myös geenitiedolla; dna-näytteiden keruu miljoonilta kansalaisilta on paraikaa meneillään.

Tehdastyöläiset, veturinkuljettajat ja sotilaat käyttävät jo monin paikoin monitorointikypärää, jonka anturit mittaavat heidän tunnetilaansa ja rekisteröivät esimerkiksi raivon tai ahdistuksen. Näin vaikutetaan työtahtiin ja pidetään yllä sosiaalista vakautta, mikä on yhteiskunnallinen ykköstavoite.

Opiskelijat vakoilevat

Kommunistisen puolueen edustajia on Kiinan yliopistoissa joka tasolla. Fudanin yliopistossa Shanghaissa vuosikurssien opiskelijat on jaettu ryhmiin, joista kullakin on puolueen nimeämä valvojaopiskelija. Hän huolehtii opiskelutovereidensa ideologisesta oikeellisuudesta ja ilmoittaa poikkeavuuk­sista.

Sadoissa Kiinan yliopistoissa on opiskelijavakoojia, joille tarjotaan stipendejä ja parempia arvosanoja. Heidän tehtävänsä on raportoida puolueelle, jos kuulevat opettajiensa moittivan Kiinaa tai puoluetta.

Akateemista vapautta ei kommunistivallan aikana ole nautittu. Nyt tiedettä, tutkimusta ja opetusta kuitenkin suitsitaan kiihtyvin kiertein. Yliopistojen ja koulujen ohella oikeuslaitos ja journalismi ovat alueita, joissa puolueen lännenpelko on vahvinta.

Tunne Xin oppi

Vuodesta 2013 puolue alkoi vaatia journalisteilta lojaalisuustestiä, joka varmistaisi heidän säilyttäneen ”marxilaiset journalistiset arvonsa”. Toissa vuonna testi yhdistettiin sovellukseen, jolla opiskellaan Xi Jinpingin oppia.

”Xi Jinpingin ajatuksia sosialismista kiinalaisin erityispiirtein uudella aikakaudella” on nimeltään oppi, joka liitettiin maan perustuslakiin 2018, kun presidentti Xille myönnettiin elinikäinen valta. Se kertoo, mitä Xi ajattelee Kiinan asemasta maailmassa, maan sisäasioista, armeijasta tai diplomatiasta.

Opista tehty puhelinsovellus toimii myös uutis- ja viestintäsaittina. Sovelluksen tietovisoista saa pisteitä ja niillä pikku palkintoja, kuten pääsylippuja nähtävyyksiin. Yhden tietovisan nimi on ”Olemme yhteisten intressien yhteisö. Sen tähden Xi on meille ainoa valinta­.”

Kiina on vauras ja vakaa, mitä varsinkin ankeissa oloissa varttuneet arvostavat suuresti. Harvardin yliopiston tutkijat julkaisivat viime heinäkuussa raportin, jonka mukaan Kiinassa ei muhi yleisestä tyytymättömyydestä aiheutuvaa kumouksellisuutta.

Kiiina on astunut uuteen aikakauteen: se haluaa maailmanmahdiksi, niin taloudellisesti kuin poliittisesti. Siksi maan tulee yhtenä miehenä ja naisena seistä puolueen ja sen johtajan Xin takana.

Tuula Koukku eläkkeellä oleva päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2021

Kiinan suurin harppaus. Katarina Baer ja Kalle Koponen, Teos 2020. 208 s., 33 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla