Tilaajille
Tilaajille

Miksi influenssa tarraa meihin kuin takiainen?

Mari Heikkilä
klo 13:51 | 21.12.2017
Kun sairastumme influenssaan, taudinaiheuttaja on useimmiten A-virus. Vihollinen on pieni, halkaisijaltaan vain 80–120 nanometriä, mutta kantaa tehokasta hyökkäys- ja lisääntymisvarustusta. Grafiikka Jukka Fordell
Kun sairastumme influenssaan, taudinaiheuttaja on useimmiten A-virus. Vihollinen on pieni, halkaisijaltaan vain 80–120 nanometriä, mutta kantaa tehokasta hyökkäys- ja lisääntymisvarustusta. Grafiikka Jukka Fordell
Jokainen vallattu solu tuottaa tuhansia uusia viruksia, ennen kuin nääntyy ja kuolee. Grafiikka Jukka Fordell
Jokainen vallattu solu tuottaa tuhansia uusia viruksia, ennen kuin nääntyy ja kuolee. Grafiikka Jukka Fordell
Influenssavirusten vaarallisin hautomo on sika, vaikka valikoimasta vastaavat linnut. Grafiikka Jukka Fordell
Influenssavirusten vaarallisin hautomo on sika, vaikka valikoimasta vastaavat linnut. Grafiikka Jukka Fordell
Influenssan oireet ovat samanlaisia kuin flunssan eli nuhakuumeen oireet mutta rajumpia. Grafiikka Jukka Fordell
Influenssan oireet ovat samanlaisia kuin flunssan eli nuhakuumeen oireet mutta rajumpia. Grafiikka Jukka Fordell

Influenssavirus on ovela piikkipallo.Kun se luikahtaa soluun, solu on kuin noiduttu ja alkaa vimmatusti valmistaa lisää viruksia. Ennen kuin havahdumme tartuntaan, niitä on jo miljoonia.

Atsiih! Vierustoverisi ruuhkabussissa aivastaa kovaan ääneen. Vaikka hän ehtii kääntää päänsä, ilmaan pöllähtää sumupilvi. Näkyvien roiskeiden lisäksi pärskäys sisältää näkymättömän pieniä, vain mikrometrien kokoisia aerosolipisaroita. Nopeimmat niistä lähtevät liikkeelle yli 140 kilometrin...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Lue 4 viikkoa maksutta 

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Kommentit (0)
Tilaajille
Tilaajille

Uni tulee oppimalla

Mari Heikkilä
klo 9:00 | 19.9.2018
Runsas 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista kertoo kokevansa unettomuutta vähintään muutaman kerran kuukaudessa. 50 vuotta sitten osuus oli 20–30 prosenttia. Kuva: Getty Images
Runsas 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista kertoo kokevansa unettomuutta vähintään muutaman kerran kuukaudessa. 50 vuotta sitten osuus oli 20–30 prosenttia. Kuva: Getty Images

Unettomuuden hoitoon ei ole ihmepilleriä. On tartuttava omiin pelkoihin, vääriin tapoihin ja haitallisiin asenteisiin. Keho pitää koulia uudelleen siihen, että sängyssä nukutaan.

”Miksi ihmiset ajattelevat, että hyvin nukkuminen on valinta? Tiedätkö mitä unettomuus on? Kuvitteletko minun valinneen, että en nuku kuukausiin eivätkä edes unilääkkeet auta? En kestä, jos näen vielä yhdenkin viestin, jossa sanotaan, että juo vain lasillinen maitoa tai rentoudu.”

Näin...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Lue 4 viikkoa maksutta 

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Kommentit (0)
Tilaajille
Tilaajille

Karhulla menee hyvin

Ilpo Kojola
klo 8:59 | 19.9.2018
Suomen kielessä on jopa satoja kansalliseläintämme karhua kuvaavia sanoja ja sanayhdistelmiä. Kuva: Getty Images
Suomen kielessä on jopa satoja kansalliseläintämme karhua kuvaavia sanoja ja sanayhdistelmiä. Kuva: Getty Images

Suomen saloilla tallustaa 2 000 karhua. Kontion kanta lähti elpymään, kun metsästäjät halusivat suojella arvokkaan saaliin.

Meikäläinen karhu eli ruskeakarhu, Ursus arctos, on Euraasian mantereen runsain karhulaji. Venäjällä näitä mesikämmeniä elää peräti 180 000 – karhu onkin maan symboli.

Myös Suomessa ruskeakarhu pärjää mainiosti. Yksilöiden lukumäärä on...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Lue 4 viikkoa maksutta 

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Kommentit (0)