Tilaajille
Aikansa supervalta hallitsi koko Välimeren piiriä ja isoa osaa Eurooppaa mittavan ajan: yli 500 vuotta. Maalaus: Thomas Cole, Consummation of Empire, 1836/Wikimedia Commons
Aikansa supervalta hallitsi koko Välimeren piiriä ja isoa osaa Eurooppaa mittavan ajan: yli 500 vuotta. Maalaus: Thomas Cole, Consummation of Empire, 1836/Wikimedia Commons
Rooma laajimmillaan vuonna 117. (Aineisto Tuula Kinnarinen, grafiikka Riku Koskelo/Tiede, asiantuntija Maijastina Kahlos)
Rooma laajimmillaan vuonna 117. (Aineisto Tuula Kinnarinen, grafiikka Riku Koskelo/Tiede, asiantuntija Maijastina Kahlos)
Rooma Länsi-Rooman kadottua vuonna 476. (Aineisto Tuula Kinnarinen, grafiikka Riku Koskelo/Tiede, asiantuntija Maijastina Kahlos)
Rooma Länsi-Rooman kadottua vuonna 476. (Aineisto Tuula Kinnarinen, grafiikka Riku Koskelo/Tiede, asiantuntija Maijastina Kahlos)
Itä-Rooma ennen osmanivaltausta vuonna 1453. (Aineisto Tuula Kinnarinen, grafiikka Riku Koskelo/Tiede, asiantuntija Maijastina Kahlos)
Itä-Rooma ennen osmanivaltausta vuonna 1453. (Aineisto Tuula Kinnarinen, grafiikka Riku Koskelo/Tiede, asiantuntija Maijastina Kahlos)

Mikään valtio ei tule toimeen ilman tuloja. Antiikin suurimmassa imperiumissa veronmaksajat hupenivat samaan aikaan, kun julkiset menot karkasivat käsistä.

Vuonna 476 Länsi-Rooman keisari Romulus pantiin viralta eikä uutta keisaria nimetty tilalle. Sen sijaan sotapäällikkö Odovakar julistautui Italian kuninkaaksi ja ilmoittautui Itä-Rooman keisarin vasalliksi. Kerrotaan, että goottisoturi sääli vain 14-vuotiasta...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Nykyelämä ei pääty ainakaan asteroidiin. Suurtuhon tuoja osuu Maahan kerran 100 miljoonassa vuodessa. Kuva: iStock
Nykyelämä ei pääty ainakaan asteroidiin. Suurtuhon tuoja osuu Maahan kerran 100 miljoonassa vuodessa. Kuva: iStock

Elämä on käynyt sukupuuton rajalla jo viisi kertaa. Voiko kuudes tuho tapahtua meidän elinaikanamme?

Maailmanloppua on ennustettu ajan sivu, mutta työkseen ihmiskunnan olemassaolosta on huolissaan vain pieni joukko tutkijoita. Yksi ryhmä löytyy Oxfordin yliopiston ihmiskunnan tulevaisuuden instituutista. Se julkaisee raportteja, joissa ruoditaan tulevaisuutemme uhkakuvia ja mietitään keinoja...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Ärsyketulvassa ratkaisevaa on pitää tekemisen tavoite kirkkaana mielessä. Kuva: iStock
Ärsyketulvassa ratkaisevaa on pitää tekemisen tavoite kirkkaana mielessä. Kuva: iStock

Mieli hypähtää herkästi tekemään jotain muuta kuin teet. Kevyt korjausliike pitää suunnan.

Varhaisen tietokoneajan ajattelijoihin kuulunut taloustieteen nobelisti Herbert Simon ennakoi jo 1971, että kun tietotekniikan kehitys kasvattaa informaation määrää, ihmisen tajunta ei pysy mukana. Tiedon...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: