Robotti kuljettaisi sukellusveneen jääalaiseen mereen.
Robotti kuljettaisi sukellusveneen jääalaiseen mereen.

Avaruuden meristä voi löytyä elämää.

Aurinkokuntamme monella kuulla on nestemäisiä järviä tai meriä, joko pinnalla tai jääkerrosten alla. Tämä on varmistunut 20 vuoden aikana.

Kuka ties jossakin niistä on kylmyydestä huolimatta alkeellista elämää. Avaruustutkijat haluaisivat päästä avaruuden vesiin sukellusveneillä.

Lähimmäs pääsi jo Cassini-luotaimen laskeutuja Huygens, joka laskeutui Saturnusta kiertävälle kuulle Titanille vuonna 2005. Se tömähti kylläkin kuun kylmälle pinnalle eikä järville. Ne lainehtivat nestemäistä metaania ja etaania 180 asteen pakkasessa.

Suunta ensin Titaniin

Nyt tutkitaan jo alustavasti, että Titanille lähettäisiin sukellusvene. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa antoi hankkeelle puoli miljoonaa dollaria.

Muita kohteita ovat Jupiterin kuut Europa ja Ganymede ja Saturnuksen Enceladus. Niissä tiedetään olevan vettä.

Onko sukellusveneen lento vesikuulle teknisesti mahdollista? Titan tarjoaa ehkä vastauksia. Sen suurin järvi on Kraken, jonka pinta-ala on Suomen kokoa. Siellä velloo metaani.

Titanille lähtevä sukellusvene olisi perinteistä sukellusvenettä solakampi, kirjoittaa Lancasterin yliopiston astrofyysikko Chris Arridge The Conversation-lehdessä. Pituus olisi noin kymmenen kertaa suurempi kuin leveys. Näin se etenisi paremmin nesteessä ja sopisi hyvin kantorakettiin.

Perillä sukellusveneen pitäisi käydä aika ajoin pinnalla lähettämässä viestejä Maahan. Radio- ja mikroaallot näet imeytyvät nesteisiin.

Yksi haaste on sukellusveneen energia. Tehoja ei saa aurinkopaneeleista, koska laite on niin kaukana Auringosta. Tilalle on tarjottu muun muassa ydinreaktoria, mutta sellainen olisi pitkälle lennolle liian raskas. Sähköä voisi kuitenkin saada plutoniumin radioaktiivisesta hajoamisesta. Sillä energialla lentää Cassini-luotain yhä Saturnuksella.

Europalla puhkottava jää

Titanilla ei sentään tarvitse puhkaista jääkantta, koska sellaista ei ole. Muilla kuilla, kuten Jupiterin Europalla, olot ovat toiset. Sukellusvene pitäisi saada monta kilometriä paksun jään läpi.

Jään sulattamiseen tarvitaan paljon energiaa. Tavallinen voimalaitos tekisi sen minuuteissa, mutta isoa laitosta ei saa Europalle. Avaruusaluksessa itsessään on tehoja. On kuitenkin laskettu, että sen avulla veisi vuosia saada sukellusvenettä kuljettava robotti jään läpi.

Pieni ydinreaktori hoitaisi sulatuksen viikoissa. Reaktori ei kuitenkaan sovi jäärobottiin. Yksi idea on jättää virtalähde pinnalle ja johtaa sähkö kuljetusrobottiin kaapelilla.

Edessä on esteitä, mutta Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on jo testannut näitä ideoita Etelämantereella.

Tilaajille
Rajuimmillaan aivorungosta lähtevä sähköhäiriö ärsyttää koko keskushermoston hälytystilaan. Kuva: Shutterstock
Rajuimmillaan aivorungosta lähtevä sähköhäiriö ärsyttää koko keskushermoston hälytystilaan. Kuva: Shutterstock

Migreeniä on pidetty verisuonten häiriötilana, mutta sellainen se ei pohjimmiltaan ole.
Kohtaus alkaa, kun hermosolut joutuvat kiihdyksiin. Uusi tieto lupaa uuden estohoidon.

Migreenin ennaltaehkäisyyn on tarjolla mielenkiintoinen repertoaari valmisteita. Lääkärit määräävät estolääkkeinä verenpaine-, masennus- ja epilepsialääkkeitä ja botuliinitoksiinia. Moni migreenipotilas on turvautunut akupunktuuriin tai kokeillut ubikinonia, B2-vitamiinia tai magnesiumia....

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Permikauden gorgonopseista voimakkain lienee ollut Rubidgea, yli kolmimetrinen peto. Kuvitus: Ville Sinkkonen
Permikauden gorgonopseista voimakkain lienee ollut Rubidgea, yli kolmimetrinen peto. Kuvitus: Ville Sinkkonen

Noin 300 miljoonaa vuotta sitten maisemiin ilmaantuivat ensimmäiset isot kasvinsyöjät ja suurpedot. Näistä möhkäleistä käynnistyi kehitys, joka lopulta tuotti omat esimuotomme, pienet ja sukkelat nisäkkäät.

Turkki, viikset ja lämminverisyys – nisäkkäiden tutut tuntomerkit ovat kaikki peräisin permikaudelta, jolloin maailmaa hallitsi esinisäkkäiden dynastia. Lähes 300 miljoonaa vuotta sitten alkaneella maailmankaudella sammakkoeläinten kylmänkostea kivihiilikausi jäi taakse, soisista kortemetsistä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: