Nauriita kasvattivat jo kantasuomalaiset. Kuva: Lehtikuva
Nauriita kasvattivat jo kantasuomalaiset. Kuva: Lehtikuva

Muiden sateesta tuli meillä satoa.

Syksy on sadonkorjuun aikaa. Sato on johdos verbistä sataa, joka on alkuaan tarkoittanut putoamista. Lähisukukielissä sato merkitsee sadetta, mutta suomessa siitä on tullut nimitys kasvukauden tuotolle, joka syksyllä sataa viljelijän laariin.

Hyötykasvien nimitykset antavat vihjeitä siitä, milloin suomalaiset ovat oppineet ne tuntemaan.

Juureksista vanhin näyttää olevan nauris eli karjalaisittain nakris. Sanalla on etymologisia vastineita kautta itämerensuomen, joten se on ilmeisesti tunnettu jo kantasuomalaisena aikana parituhatta vuotta sitten.

Sanan alkuperä on arvoitus. Omaperäisistä sanoista se sopisi parhaiten nakertaa-verbin yhteyteen, mutta tämä on vastineista päätellen nuorempi sana kuin nauris. Levikiltään vastaavanlainen herne on jo kauan tiedetty balttilaiseksi lainaksi, mutta nauriille ei tunneta mitään lainaetymologiaa.

Myös sipuleihin suomalaiset ovat mielistyneet jo esihistoriallisella ajalla. Tästä todistaa germaanisperäinen laukka, joka on sama kuin ruotsin lök. Nykyäänkin puhutaan ruoholaukasta ja kynsilaukasta, kun tarkoitetaan ruohosipulia ja valkosipulia. Laukan rinnalle on keskiajalla lainattu ruotsista tai alasaksasta sipuli, joka juontuu alkuaan latinasta.

Keskiajan kasvimaita on perinteisesti nimitetty kaalimaiksi. Kaali on tarkoittanut etenkin lehtikaalia, mutta myös vihanneksia yleensä. Kaali -sana on tullut ruotsin ja muiden germaanisten kielten välityksellä latinasta ja kreikasta.

Hieman nuorempi on lanttu, jonka taustalla on tainta tai kasvia merkitsevä latinan planta. Nykymerkityksessään lanttu tunnetaan vasta 1700-luvun lopulta lähtien.

Tosin jo Agricola kirjoitti plantuista, mutta hän tarkoitti niillä taimia. Agricolalla on myös latinasta lainattu kurbita, joka merkitsee kurpitsaa.

Porkkanalle on kaksi lainaperäistä nimeä, jotka on molemmat saatu uudella ajalla. Oranssinvärinen porkkana on kehitetty Hollannissa 1600-luvulla, ja suomessa siitä on käytetty ruotsalaisperäistä nimitystä muuruuti. Porkkana on saatu venäjästä 1700- luvulla.

Naatti ja papu ovat jo vanhempia venäläisiä lainoja. Kaikki Suomessa viljeltävät kasvilajit ovat muualta tuotuja, joten ei ole yllätys, että myös niiden nimet ovat naapureilta lainattuja.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2016

Uusi numero löytyy tästä eteenpäin uudesta Digilehdet.fi-palvelusta.

 

Tieteessä 10/2016

 

PÄÄKIRJOITUS

Syntiset lihansyöjät

Lihansyöjämies saa samanlaisen pahiksen leiman kuin tämän päivän tupakoitsija.

 

PÄÄUUTISET

Säteilyriskiä liioitellaan

Outous on paisuttanut pelkoja

Toivoa banaanipelloille

Tomaatin geeni voisi suojata hedelmän taudilta.

Mihin Maan elämä yltää?

Tutkijat ovat parhaillaan ottamassa siitä selvää.

 

ARTIKKELIT

Dinosaurukset patsastelevat nyt puistossa

Pullasorsa ei vaikuta dinosaurukselta mutta on se. Muinaismuoto pelastui suuresta sukupuutosta.

Kosketus kutsuu yhteen

Jokainen janoaa kosketusta, eikä suotta. Ilman sitä emme oppisi inhimillisyyttä.

Alfa Centauri: paratiisi naapurissa?

Yhdeltä lähitähdeltä löytyi jo Maan kaltainen planeetta. Eedeniä tähytään toiselta sen tuntumasta.

Onnelliset parit osaavat riidellä

Suhde ei kaadu tulisiinkaan sanasotiin, kunhan kumppanit eivät kiistä toistensa tunteita.

Työnä työläs konekieli

Suomi ei niin vain antaudu automaattikääntimille.

Sisarusparvi toimii kuin roolipeli

Syntymäjärjestyksessä on jotain maagista. Jopa kaksoset solahtavat luonnekuviin ulos tulon mukaan.

Gettojen kaksi elämää

Eurooppa eristi juutalaisiaan paljon ennen natsiaikaa.

 

TIEDE VASTAA

Onko ihmisellä varpaanjäljet?

Polttaako meteoriitti näppejä?

Missä sijaitsee hevonkuusi?

Miksi kahvimaito klimppiytyy?

Paljonko täysi jääkaappi kuluttaa sähköä?

Osaisimmeko tulkita alienien viestejä?

 

KIRJAT

Pää pilvissä, saappaat jalassa

Rakkaudentunnustus klassikolle

Tiede tarjoaa epävarmuutta

 

OMAT SANAT

Sanat säilyttävät muistoja

Ne eivät aina muutu, vaikka elämä muuttuu.

 

FAKTAN PAIKKA

Puuvanhus juhlii karusti

Kolmen mantereen ennätyspuita yhdistää ankara kasvupaikka.

 

Näin pääset digilehteen

Jos olet jo ottanut käyttöön digilukemiseen tarvittavat tunnukset, kirjaudu sisään Sanoman Digilehdet-palveluun etusivun yläkulman Kirjaudu-painikkeesta.

 

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

 

Tilaajille
Verkko toimii, vaikkei sitä enää edes näe. Kuva: Shutterstock
Verkko toimii, vaikkei sitä enää edes näe. Kuva: Shutterstock

Ne eivät aina muutu, vaikka elämä muuttuu.

Suomen kuten muidenkin luonnollisten kielten sanasto koostuu eri-ikäisistä aineksista. Ikivanhoista perussanoista ei kukaan pysty sanomaan, miten ne ovat alun perin syntyneet, mutta uudemmissa sanoissa on paljon sellaisia, joille löytyy selitys joko historiallisesta taustasta tai...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: