Tilaajille
1500-luvulla kuva Skandinaviasta ja siinä ohessa Suomesta täsmentyi huikeasti. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1500-luvulla kuva Skandinaviasta ja siinä ohessa Suomesta täsmentyi huikeasti. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1427 Tanskalaisen Claudius Clavuksen kartassa näkyvät Findhlappi ja Finlandi Skandinavian niemimaan itä­reunalla. Finlandista länteen on Stokholm. Kuva: Kansalliskirjasto
1427 Tanskalaisen Claudius Clavuksen kartassa näkyvät Findhlappi ja Finlandi Skandinavian niemimaan itä­reunalla. Finlandista länteen on Stokholm. Kuva: Kansalliskirjasto
1482 Antiikin kreikkalaisoppineen Ptolemaioksen Geographiaa kopioitiin vuosisatoja. Keskiajalla maailman­karttaan lisättiin Pohjoismaat ja Filapelant. Kuva: Kansallis
1482 Antiikin kreikkalaisoppineen Ptolemaioksen Geographiaa kopioitiin vuosisatoja. Keskiajalla maailman­karttaan lisättiin Pohjoismaat ja Filapelant. Kuva: Kansallis
1527 Ruotsalaisen kirkonmiehen Olaus Magnuksen Carta Marinassa Suomi ja muu Skandinavia pursuavat kiehtovia yksityiskohtia. Yhdessä kolkassa esimerkiksi piestään käärmeitä eli piet mado. Suomen paikannimiä on peräti 125. Alkuperäinen kartta on mustavalkoinen, mutta siitä on tehty paljon väritettyjä kopioita. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1527 Ruotsalaisen kirkonmiehen Olaus Magnuksen Carta Marinassa Suomi ja muu Skandinavia pursuavat kiehtovia yksityiskohtia. Yhdessä kolkassa esimerkiksi piestään käärmeitä eli piet mado. Suomen paikannimiä on peräti 125. Alkuperäinen kartta on mustavalkoinen, mutta siitä on tehty paljon väritettyjä kopioita. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1532 Finlandia ja sen keskellä Peynthe eli Päijänne näkyvät baijerilaisen Jakob Zieglerin Pohjoismaiden kartassa itäreunalla. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1532 Finlandia ja sen keskellä Peynthe eli Päijänne näkyvät baijerilaisen Jakob Zieglerin Pohjoismaiden kartassa itäreunalla. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1570 Flaamilainen Abraham Ortelius kuvasi Suomenniemen suipoksi porkkanaksi. Kuva on vuonna 1603 painetusta laitoksesta. Orteliuksen kartastot olivat aikanaan suosittuja pitkin Eurooppaa. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1570 Flaamilainen Abraham Ortelius kuvasi Suomenniemen suipoksi porkkanaksi. Kuva on vuonna 1603 painetusta laitoksesta. Orteliuksen kartastot olivat aikanaan suosittuja pitkin Eurooppaa. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1595 Renessanssin merkittävin kartografi, flaamilainen Gerhardus Mercator muotoili Suomen konkkanokaksi. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1595 Renessanssin merkittävin kartografi, flaamilainen Gerhardus Mercator muotoili Suomen konkkanokaksi. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1626 Ensimmäisen tarkkoihin mittauksiin perustuvan Suomen kartan laati ruotsalainen Anders Bure.  Kartta pysyi esikuvana seuraavat sata vuotta. Kuva: Kansalliskirjasto
1626 Ensimmäisen tarkkoihin mittauksiin perustuvan Suomen kartan laati ruotsalainen Anders Bure. Kartta pysyi esikuvana seuraavat sata vuotta. Kuva: Kansalliskirjasto

Finlandi kirjoitettiin karttaan ensi kertaa 1427. Tutun oloiset maantieteelliset muotonsa maamme sai vasta parisataa vuotta myöhemmin.