Tilaajille
1500-luvulla kuva Skandinaviasta ja siinä ohessa Suomesta täsmentyi huikeasti. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1500-luvulla kuva Skandinaviasta ja siinä ohessa Suomesta täsmentyi huikeasti. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1427 Tanskalaisen Claudius Clavuksen kartassa näkyvät Findhlappi ja Finlandi Skandinavian niemimaan itä­reunalla. Finlandista länteen on Stokholm. Kuva: Kansalliskirjasto
1427 Tanskalaisen Claudius Clavuksen kartassa näkyvät Findhlappi ja Finlandi Skandinavian niemimaan itä­reunalla. Finlandista länteen on Stokholm. Kuva: Kansalliskirjasto
1482 Antiikin kreikkalaisoppineen Ptolemaioksen Geographiaa kopioitiin vuosisatoja. Keskiajalla maailman­karttaan lisättiin Pohjoismaat ja Filapelant. Kuva: Kansallis
1482 Antiikin kreikkalaisoppineen Ptolemaioksen Geographiaa kopioitiin vuosisatoja. Keskiajalla maailman­karttaan lisättiin Pohjoismaat ja Filapelant. Kuva: Kansallis
1527 Ruotsalaisen kirkonmiehen Olaus Magnuksen Carta Marinassa Suomi ja muu Skandinavia pursuavat kiehtovia yksityiskohtia. Yhdessä kolkassa esimerkiksi piestään käärmeitä eli piet mado. Suomen paikannimiä on peräti 125. Alkuperäinen kartta on mustavalkoinen, mutta siitä on tehty paljon väritettyjä kopioita. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1527 Ruotsalaisen kirkonmiehen Olaus Magnuksen Carta Marinassa Suomi ja muu Skandinavia pursuavat kiehtovia yksityiskohtia. Yhdessä kolkassa esimerkiksi piestään käärmeitä eli piet mado. Suomen paikannimiä on peräti 125. Alkuperäinen kartta on mustavalkoinen, mutta siitä on tehty paljon väritettyjä kopioita. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1532 Finlandia ja sen keskellä Peynthe eli Päijänne näkyvät baijerilaisen Jakob Zieglerin Pohjoismaiden kartassa itäreunalla. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1532 Finlandia ja sen keskellä Peynthe eli Päijänne näkyvät baijerilaisen Jakob Zieglerin Pohjoismaiden kartassa itäreunalla. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1570 Flaamilainen Abraham Ortelius kuvasi Suomenniemen suipoksi porkkanaksi. Kuva on vuonna 1603 painetusta laitoksesta. Orteliuksen kartastot olivat aikanaan suosittuja pitkin Eurooppaa. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1570 Flaamilainen Abraham Ortelius kuvasi Suomenniemen suipoksi porkkanaksi. Kuva on vuonna 1603 painetusta laitoksesta. Orteliuksen kartastot olivat aikanaan suosittuja pitkin Eurooppaa. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1595 Renessanssin merkittävin kartografi, flaamilainen Gerhardus Mercator muotoili Suomen konkkanokaksi. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1595 Renessanssin merkittävin kartografi, flaamilainen Gerhardus Mercator muotoili Suomen konkkanokaksi. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1626 Ensimmäisen tarkkoihin mittauksiin perustuvan Suomen kartan laati ruotsalainen Anders Bure.  Kartta pysyi esikuvana seuraavat sata vuotta. Kuva: Kansalliskirjasto
1626 Ensimmäisen tarkkoihin mittauksiin perustuvan Suomen kartan laati ruotsalainen Anders Bure. Kartta pysyi esikuvana seuraavat sata vuotta. Kuva: Kansalliskirjasto

Finlandi kirjoitettiin karttaan ensi kertaa 1427. Tutun oloiset maantieteelliset muotonsa maamme sai vasta parisataa vuotta myöhemmin.

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Vain yksi neljästä syövästä alkaa vanhasta pigmenttitäplästä. Kuva: Getty Images
Vain yksi neljästä syövästä alkaa vanhasta pigmenttitäplästä. Kuva: Getty Images
Melanooma syntyy orvaskeden pohjalla tyvikerroksen melanosyyteissä. Grafiikka: Getty Images ja Tuula Kinnarinen/Tiede
Melanooma syntyy orvaskeden pohjalla tyvikerroksen melanosyyteissä. Grafiikka: Getty Images ja Tuula Kinnarinen/Tiede

Vaarallisin ihosyöpä on nyt nopeimmin yleistyvä syöpä. Se kehittyy useimmiten johonkin muualle kuin olemassa olevaan luomeen.

Ihana auringonpaiste! Pitkän talven jälkeen on mukava istuskella terassilla ja nauttia lämmöstä ja valosta. Samaan aikaan iholla tapahtuu. Koska auringon ultraviolettisäteily on vaaraksi soluille, elimistö ryhtyy vastatoimiin. Ihossa laukeaa suojamekanismi, ruskettuminen. Se estää säteilyä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Jussin taimista kasvaa kauniita mukuloita. Kuva: Suomen siemenperunakeskus
Jussin taimista kasvaa kauniita mukuloita. Kuva: Suomen siemenperunakeskus

Uuden suosikkiperunamme matka lautasille vei yli kymmenen vuotta. Perunan jalostus on niin vaikeaa ja kallista, että Jussi jäänee viimeiseksi kotimaiseksi lajikkeeksi.

Suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken.Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

”Mikään uusi...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: