Tilaajille
1500-luvulla kuva Skandinaviasta ja siinä ohessa Suomesta täsmentyi huikeasti. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1500-luvulla kuva Skandinaviasta ja siinä ohessa Suomesta täsmentyi huikeasti. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1427 Tanskalaisen Claudius Clavuksen kartassa näkyvät Findhlappi ja Finlandi Skandinavian niemimaan itä­reunalla. Finlandista länteen on Stokholm. Kuva: Kansalliskirjasto
1427 Tanskalaisen Claudius Clavuksen kartassa näkyvät Findhlappi ja Finlandi Skandinavian niemimaan itä­reunalla. Finlandista länteen on Stokholm. Kuva: Kansalliskirjasto
1482 Antiikin kreikkalaisoppineen Ptolemaioksen Geographiaa kopioitiin vuosisatoja. Keskiajalla maailman­karttaan lisättiin Pohjoismaat ja Filapelant. Kuva: Kansallis
1482 Antiikin kreikkalaisoppineen Ptolemaioksen Geographiaa kopioitiin vuosisatoja. Keskiajalla maailman­karttaan lisättiin Pohjoismaat ja Filapelant. Kuva: Kansallis
1527 Ruotsalaisen kirkonmiehen Olaus Magnuksen Carta Marinassa Suomi ja muu Skandinavia pursuavat kiehtovia yksityiskohtia. Yhdessä kolkassa esimerkiksi piestään käärmeitä eli piet mado. Suomen paikannimiä on peräti 125. Alkuperäinen kartta on mustavalkoinen, mutta siitä on tehty paljon väritettyjä kopioita. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1527 Ruotsalaisen kirkonmiehen Olaus Magnuksen Carta Marinassa Suomi ja muu Skandinavia pursuavat kiehtovia yksityiskohtia. Yhdessä kolkassa esimerkiksi piestään käärmeitä eli piet mado. Suomen paikannimiä on peräti 125. Alkuperäinen kartta on mustavalkoinen, mutta siitä on tehty paljon väritettyjä kopioita. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1532 Finlandia ja sen keskellä Peynthe eli Päijänne näkyvät baijerilaisen Jakob Zieglerin Pohjoismaiden kartassa itäreunalla. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1532 Finlandia ja sen keskellä Peynthe eli Päijänne näkyvät baijerilaisen Jakob Zieglerin Pohjoismaiden kartassa itäreunalla. Kuva: Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
1570 Flaamilainen Abraham Ortelius kuvasi Suomenniemen suipoksi porkkanaksi. Kuva on vuonna 1603 painetusta laitoksesta. Orteliuksen kartastot olivat aikanaan suosittuja pitkin Eurooppaa. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1570 Flaamilainen Abraham Ortelius kuvasi Suomenniemen suipoksi porkkanaksi. Kuva on vuonna 1603 painetusta laitoksesta. Orteliuksen kartastot olivat aikanaan suosittuja pitkin Eurooppaa. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1595 Renessanssin merkittävin kartografi, flaamilainen Gerhardus Mercator muotoili Suomen konkkanokaksi. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1595 Renessanssin merkittävin kartografi, flaamilainen Gerhardus Mercator muotoili Suomen konkkanokaksi. Kuva: Aarno Piltzin karttakokoelma
1626 Ensimmäisen tarkkoihin mittauksiin perustuvan Suomen kartan laati ruotsalainen Anders Bure.  Kartta pysyi esikuvana seuraavat sata vuotta. Kuva: Kansalliskirjasto
1626 Ensimmäisen tarkkoihin mittauksiin perustuvan Suomen kartan laati ruotsalainen Anders Bure. Kartta pysyi esikuvana seuraavat sata vuotta. Kuva: Kansalliskirjasto
Tilaajille
Runsas 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista kertoo kokevansa unettomuutta vähintään muutaman kerran kuukaudessa. 50 vuotta sitten osuus oli 20–30 prosenttia. Kuva: Getty Images
Runsas 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista kertoo kokevansa unettomuutta vähintään muutaman kerran kuukaudessa. 50 vuotta sitten osuus oli 20–30 prosenttia. Kuva: Getty Images

Unettomuuden hoitoon ei ole ihmepilleriä. On tartuttava omiin pelkoihin, vääriin tapoihin ja haitallisiin asenteisiin. Keho pitää koulia uudelleen siihen, että sängyssä nukutaan.

”Miksi ihmiset ajattelevat, että hyvin nukkuminen on valinta? Tiedätkö mitä unettomuus on? Kuvitteletko minun valinneen, että en nuku kuukausiin eivätkä edes unilääkkeet auta? En kestä, jos näen vielä yhdenkin viestin, jossa sanotaan, että juo vain lasillinen maitoa tai rentoudu.”

Näin...

Tilaajille
Suomen kielessä on jopa satoja kansalliseläintämme karhua kuvaavia sanoja ja sanayhdistelmiä. Kuva: Getty Images
Suomen kielessä on jopa satoja kansalliseläintämme karhua kuvaavia sanoja ja sanayhdistelmiä. Kuva: Getty Images

Suomen saloilla tallustaa 2 000 karhua. Kontion kanta lähti elpymään, kun metsästäjät halusivat suojella arvokkaan saaliin.

Meikäläinen karhu eli ruskeakarhu, Ursus arctos, on Euraasian mantereen runsain karhulaji. Venäjällä näitä mesikämmeniä elää peräti 180 000 – karhu onkin maan symboli.

Myös Suomessa ruskeakarhu pärjää mainiosti. Yksilöiden lukumäärä on...