Kaulan alaosassa sijaitseva perhosenmuotoinen rauhanen vaikuttaa koko kehoon. Kuva: Getty Images
Kaulan alaosassa sijaitseva perhosenmuotoinen rauhanen vaikuttaa koko kehoon. Kuva: Getty Images

Soluviljelmäkokeet voivat selittää, miksi tavanomainen lääkitys ei välttämättä auta oireisiin.

Kilpirauhasen vajaatoiminta vaivaa yhä useampaa. Sen diagnosointi ja hoito ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Häiriö voi oirehtia kymmenin tavoin, eivätkä verikokeet aina korreloi oireiden kanssa.

Tyreotropiinin eli tsh-hormonin mittaus on tavanomaisin keino seurata kilpirauhasen tilaa. Tsh-hormonin lisääntyminen veressä kertoo, että kilpirauhanen joutuu tekemään ylitöitä kyetäkseen tuottamaan kudosten tarvitsemaa tyroksiinia.

Ths-mittauksen pohjalta ei kuitenkaan pystytä sanomaan, mitä esimerkiksi rasvakudoksessa, lihaksissa tai aivoissa tapahtuu. Vaikka tyroksiinia olisi verenkierrossa riittämiin, ratkaisevaa on, miten suuri osa siitä muuttuu kudoksissa aktiiviseen muotoon. Tämä kiinnostaa nyt tutkijoita erityisesti. Toisaalta ei ole helppo tutkia, miten paljon ihmisen kussakin kudoksessa on aktiivista kilpirauhashormonia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Soluviljelmäkokeissa on havaittu, että lääkkeenä otettava tyroksiini voi itse asiassa heikentää tyroksiinia aktiivimuotoon muuntavan entsyymin toimintaa. Kyseessä on automaattinen säätelymekanismi, jonka tarkoituksena on todennäköisesti suojella soluja liian suurelta määrältä tyroksiinia. Vielä ei tiedetä, tapahtuuko näin myös elimistössä, joten lisää tutkimuksia tarvitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mekanismi voi kuitenkin selittää, miksi tyroksiinilääkitys ei välttämättä aina auta. Kun potilas saa lisää tyroksiinia, saattaakin käydä niin, että kudoksissa siitä yhä pienempi osa muuttuu aktiiviseen muotoon.

 

Lue lisää

Marraskuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miksi kilpirauhanen on elimistölle niin tärkeä elin. Hän kertoo myös, miksi eläinperäisiä kilpirauhasvalmisteita ei enää suositella.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

 

codepic
Seuraa 
Viestejä2

Ivan The Terrible kirjoitti:
K<as kun ei ole jo tullut kaikenmaailman foliopipot ulisemaan jotta "kaikki synteettinen pahasta uli uli".

Oisko jotain sen kanssa tekemistä että kyseisessä asiassa ei itse synteettisyydellä ole mitään merkitystä vaan lääkkeen koostumuksella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla