3d-tulostus saattaa tuottaa pienia nanokoon muoveja ja metalleja, jotka ovat vaarallisia hengitettynä tai iholla. KUVA: Wikimedia Commons
3d-tulostus saattaa tuottaa pienia nanokoon muoveja ja metalleja, jotka ovat vaarallisia hengitettynä tai iholla. KUVA: Wikimedia Commons

Työterveyslaitos aloitti tutkimuksen 3d-tulostuksen turvallisuudesta.

3d-tulostus tekee tuloaan teollisuuteen ja hiljalleen myös kotitalouksiin.Teollisuus valmistaa esimerkiksi metallisia mallikappaleita 3d-tulostuksella. Kodeissa tulostetaan enemmän muovisia osia.

Nyt Suomessa ja Ruotsissa on herätty siihen, että sekä kotien että teollisuuden 3d-tulostuksissa piilee myös terveydellisiä riskejä.

Työterveyslaitoksen mukaan termoplastisista muoveista saattaa kuumetessa vapautua pienenpieniä nanohiukkasia. Niitä ei ole tutkittu vielä tarpeeksi.

Termoplastisia muoveja käytetään 3d-tulostuksissa, koska niitä voi kierrättää. Ne pehmenevät, kun niitä kuumentaa, ja kovettuvat, kun ne jäähtyvät. Ne kestävät useita kertoja lämmitystä ja jäähdytystä.

”Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi, minkälaisia päästöjä muoveista tulee tulostettaessa tai sitä, mitä haittoja niistä on terveydelle”, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen.

Kodeissa ei ole yleensä keinoja, joilla päästöt johdettaisiin tehokkaasti ulos huonetiloista.Tulostettaessa on siksi parasta, että tuuletus toimii hyvin.

Suomen pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tuomen mukaan kotitulostukseen on parasta hankkia raaka-aineita, joilla on suomalainen tai eurooppalainen myyjä.

Oma vaaransa henkilökohtaisessa käytössä on 3d-tulosteilla, jotka ovat jatkuvassa kosketuksessa ihoon. Ostajan kannattaa varmistaa, että tulostuva materiaali sopii iholle, esimerkiksi koruksi.

Tuomi varoittaa ostamasta ulkomaisista verkkokaupoista raaka-aineita tulostukseen. Ne eivät välttämättä sovi 3d-tulostukseen eivätkä ne aina täytä EU:n turvanormeja.

Työterveyslaitos aloitti tammikuun alussa hankkeen, joka tutkii 3d-tulostamisen työturvallisuutta. Mukana ovat laitoksen oma nanoturvallisuuskeskus, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tuomi uskoo, että tutkimus kiinnostaa ulkomaillakin. Se on näet ensimmäisiä, joka tutkii 3d-tulostamisen työturvallisuutta. Tuomi on mukana hankkeen johtoryhmässä.

Jos metallisia osia tulostaa metallipulvereista, täytyy joitakin niistä käsitellä varoen. Esimerkiksi koboltti luokitellaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi, jos sitä ajautuu elimistöön hengityksen kautta, kertoo Annika Strondl Ny Teknik -lehdessä. Hän tutkii jauhemateriaaleja teollisuuden tutkimuslaitoksessa Swerean Kimabissa Tukholmassa.

Koboltti on yksi metallin ainesosa monissa metallipulvereissa, koska sillä on hyviä ominaisuuksia kovametallina.

Göteborgilainen yrittäjä Mats Moosfelt on ratkaissut mahdolliset terveyshaitat tekemällä 3d-tulostimen ilmatiiviiksi. Lisäksi hän varusti tulostinkaapin hiilisuodattimella, kertoo Ny Teknik.

Se suodattaa kaiken sen ilman, joka tulee ulos tulostimesta. Tulostinta alettiin kaupata viime syksynä. Tähän mennessä Moosfelt on myynyt runsaat 70 ilmatiivistä 3d-tulostinta.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä