Jäätikön 400 vuotta peittämistä sammaleista lähti laboratoriossa kasvuun muun muassa huopasammaleisiin kuuluva Aulacomnium turgidum.
Jäätikön 400 vuotta peittämistä sammaleista lähti laboratoriossa kasvuun muun muassa huopasammaleisiin kuuluva Aulacomnium turgidum.

Tähän asti luultiin, ettei jäätikön alla voi säilyä hengissä.

1960-luvulta asti on raportoitu kasvillisuuden jäänteiden paljastumisista vetäytyvien jäätiköiden alta, mutta kaikki paljastumat on tulkittu kuolleiksi. Nyt tutkijat kuitenkin havaitsivat vihreää kasvua mustien sammalpaljastumien reunoista Kanadan arktisessa saaristossa. Lisäksi he saivat jäätikön rajalta kerätyt 400 vuotta sitten hautautuneet sammaleet puhkeamaan kasvuun laboratoriossa. Tutkimuksen julkaisi Pnas-lehti.

Biologi Catherine La Farge ja kollegat Albertan yliopistosta Kanadasta tutkivat vetäytyvän Teardrop-jäätikön reunaa Ellesmerensaaressa, joka sijaitsee Huippuvuorten leveysasteilla. Jäätikön rajalla on mustuneita sammalkasvustoja, jotka ovat olleet jäämassan alla radiohiilimittauksen mukaan noin 400 vuotta. Jää on painanut sammaleita ja jäädyttänyt ne mutta ei ole jauhanut niitä rikki, ja tutkijoiden riemuksi joidenkin sammalten reunassa erottui vihreää kasvua. Kun tutkijat veivät sammaleenpaloja laboratorioon, jauhoivat ne soluiksi ja laittoivat viljelmämaljoille, niistä kasvoi uusia versoja.

Tutkijat huomauttavat, että nyt on lakattava pitämästä jäätikön paljastamaa maata autiona alueena, jonka kasvillisuus on täysin riippuvainen ympäristön tulokkaista. Jään alla säilyy reservi, jonka olemassaoloa ei ole aiemmin oivallettu. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla