Siperian Ust’-Ishimin lähistöltä löydetyn luun genomia oli mukana selvittämässä myös paleogenetiikan johtava tutkija Svante Pääbo saksalaisesta Max Planck -instituutista. Kuva: Bence Viola, Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology.
Siperian Ust’-Ishimin lähistöltä löydetyn luun genomia oli mukana selvittämässä myös paleogenetiikan johtava tutkija Svante Pääbo saksalaisesta Max Planck -instituutista. Kuva: Bence Viola, Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology.

Genomi täsmentää, milloin nykyihminen risteytyi neandertalinihmisen kanssa.

Tutkijat ovat onnistuneet lukemaan siperialaisesta ihmisfossiilista genomin, joka on vanhin laatuaan Afrikan ja Lähi-idän ulkopuolella. Radiohiiliajoituksen mukaan fossiilin ikä on 45 000 vuotta. Ennätyksellisen ikänsä ansiosta genomi tarjoaa ainutlaatuista tietoa nykyihmisen varhaisista vaiheista Euraasiassa. Tutkimuksen julkaisi Nature.

Genomi eristettiin fossiloituneesta miehen reisiluusta. Hän eli samoihin aikoihin tai juuri ennen kuin itäisen ja läntisen Euraasian asukkaat erkanivat omiksi yhteisöikseen. Hänen perimästään runsaat kaksi prosenttia oli peräisin neandertaleilta, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin nykypäivän aasialaisilla ja eurooppalaisilla. Lajimme olivat siis ehtineet risteytyä jo ennen hänen aikaansa.

Tutkija Janet Kelso kollegoineen päätteli, että miehen esivanhempi risteytyi neandertalinihmisen kanssa arviolta 7 000–13 000 vuotta ennen hänen syntymäänsä. Johtopäätös tehtiin sen perusteella, miten pitkinä pätkinä neandertaleilta peräisin oleva dna oli tutkitulla henkilöllä säilynyt.

Lajimme ovat siis lempineet keskenään arviolta 50 000–60 000 vuotta sitten eli samoihin aikoihin, kun nykyihminen aloitti matkansa kohti Eurooppaa. Jotkin neandertal-dna-pätkistä olivat säilyneet niin pitkinä, että risteytyminen on mahdollisesti toistunut myöhemminkin. Aiemmat arviot risteytymisestä kuluneesta ajasta ovat vaihdelleet 37 000 vuodesta 86 000 vuoteen.

Denisovanihmisen geeneistä fossiilissa ei puolestaan ollut merkkiäkään. Tämän ihmislajin geenejä on löydetty nykyisiltä Oseanian ja Itä-Aasian asukkailta.

Tiede-lehden tilaajat voivat lukea sukulaislajeilta saatujen geenien haitoista ja hyödyistä artikkelista Ihmislajien välisestä seksistä jäi pysyvät muistot.