Saturnus V kohosi taivaalle Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta 21.12.1968. James Lovell, William Anders ja Frank Borman saivat alustavan tiedon lentonsa päämäärästä elokuussa. Lopullinen päätös tuli 12.11., vain viisi viikkoa ennen lähtöä.  Kuva: Nasa
Saturnus V kohosi taivaalle Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta 21.12.1968. James Lovell, William Anders ja Frank Borman saivat alustavan tiedon lentonsa päämäärästä elokuussa. Lopullinen päätös tuli 12.11., vain viisi viikkoa ennen lähtöä. Kuva: Nasa

Apollo 8 lähti uskaliaalle matkalle – ja jouluaattona Kuun kiertoradalta tuli tv-lähetys.

Tervetuloa Kuuhun, astronautit Frank Borman, James Lovell ja William Anders toivottavat jouluaattona 1968 kello 21.34 Yhdysvaltain itäisen aikavyöhykkeen aikaa, täkäläisittäin kello 4.34 joulupäivän aamuyöstä. Alkamassa on suora tv- ja radiolähetys Kuun kiertoradalta.

Astronauttikolmikko tietää Kuusta jo yhtä ja toista. He ovat kiertäneet sitä 16 ja puoli tuntia ja ottaneet siitä satoja valokuvia. Ensin he näyttävät kuitenkin hetken kuvaa kotiplaneetastamme. Se loistaa kirkkaana valopallona keskellä mustaa avaruutta.

Sitten he esittelevät kohdettaan, valtavaa kraattereiden puhkomaa autiutta, joka ei kutsu yhtäkään eläväistä mutta saa käsittämään, mitä meillä täällä Maassa on.

Kalvakkaan maiseman lipuessa ohi Apollo 8:n ikkunan takana astronautit ilmoittavat, että heillä on sanoma kaikille ihmisille Maan päällä. Sen he ovat löytäneet Raamatusta. He lukevat vuoron perään luomiskertomusta valon, taivaan, maan ja merien synnystä, ennen kuin toivottavat hyvää joulua ja hyvää yötä kaikille hyvän Maan asukkaille.

Lento teki historiaa monella tapaa

Apollo-astronauttien joulutervehdys kesti 28 minuuttia ja oli valtava menestys. Se tavoitti arviolta miljardi ihmistä 64 maassa. Yleisö oli suurempi kuin ikinä ennen yhdelläkään tv- ja radio-lähetyksellä.

Kaiken kaikkiaan Apollo 8:n matkaa seurasi vielä suurempi joukko. 21. joulukuuta alkaneelta lennolta tehtiin yhteensä kuusi suoraa lähetystä, ja tunnelmista ja vaiheista raportoitiin lähes sadassa maassa, myös Suomessa.

Kiinnostuksen syytä ei tarvitse arvailla. Astronautit olivat tekemässä maailmanhistoriaa – vieläpä ajantasaisesti. Lähetysten ansiosta suuren yleisön ei enää tarvinnut odottaa löytöretkeläisten paluuta kuullakseen, mitä he olivat kokeneet ja nähneet.

Apollo 8 oli ensimmäinen avaruuslento, jolla ihminen poistui Maan piiristä kiertämään toista taivaankappaletta. Avaruudessa oli kyllä käynyt jo 20 astronauttia ja 13 kosmonauttia, mutta kauimmillaan vain 1 600 kilometrin päässä. Nyt Maahan oli matkaa lähes 400 000 kilometriä.

Lento oli myös ensimmäinen, jolla kukaan koskaan näki maapallon kokonaisena planeettana ja saattoi omin silmin katsella Kuun takapuolta. Maan kiertoradalta kotipallomme piirtyy ainoastaan sinivihreäksi kaareksi, ja Maan vetovoiman takia Kuu joutuu esittelemään meille aina vain toista poskeaan.

Ensimmäisiä kuuastronautteja ei lumonnutkaan Kuu vaan Maa. Avaruusajan ikoniksi sanotun kuvan Maasta Kuun taivaalla kuvasi William Anders jouluaattona puoliltapäivin, illansuussa Suomen aikaa. Kuva: Nasa

Lista jatkuu.

Apollo 8 oli teknisesti uskalias lento, ja astronautit ottivat suuren riskin. Vakavimmissa etukäteisarvioissa onnistumisen todennäköisyydeksi laskettiin vain 50 prosenttia. Syitä oli useita.

Apollo 8 oli ensimmäinen miehitetty lento, jonka saattoi matkaan kaikkien aikojen suurin kantoraketti Saturnus V. Sitä oli testattu vain kaksi kertaa, ja niistä toisella oli ilmennyt ongelmia.

Apollo-aluksillekin lento oli vasta toinen miehitetty lento. Apollo 7 oli onnistuneesti kiertänyt Maata pari kuukautta aikaisemmin, mutta kaikkien mielessä kummitteli vielä alustyypin ensimmäiselle komentomoduudille sattunut tuhoisa onnettomuus: lähtölaskentaharjoituksissa tammikuussa 1967 moduuli oli syttynyt räjähdysmäisesti tuleen ja kolme astronauttia oli kuollut.

Kukaan ei tiennyt, toimisiko vähän testattu tekniikka suunnitellusti. Pääsisivätkö astronautit Maan kiertoradalta Kuun kiertoradalle ja vielä palaamaankin sieltä? Etukäteen nimenomaan takaisin pääsyä pidettiin lennon vaarallisimpana vaiheena.

Kaiken tämän lisäksi ensimmäinen kuulento valmisteltiin erittäin nopeasti. Alun perin Bormanin, Lovellin ja Andersin ei pitänyt edes päätyä kiertämään Kuuta vaan lentää tavanomainen koelento Maan kiertoradalla tammikuussa 1969.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 14/2018 on pitkä artikkeli, jossa avaruus- ja tiedetoimittaja  Jari Mäkinen kertoo avaruusaikakauden alusta ja kuulentojen valmistelusta: miten Apollot ja Saturnus V syntyivät – ja mikä sai Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan kiirehtimään Kuuhun lähtöä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

 

Lisää lennon tapahtumista

Suomen Yleisradion Apollo 8 -lähetyksiä voit kuunnella Elävässä arkistossa.

Jouluaattoillan legendaarista kuulähetystä voit katsoa täällä.

Lyhyt videokooste lennon tunnelmista löytyy täältä.