Homo Sapiensin sormiluu löytyi Al Wustasta Saudi-Arabiasta. Kuvassa sama 3,2 sentin luunpala kuvattuna eri puolilta. Kuva: Ian Cartwright
Homo Sapiensin sormiluu löytyi Al Wustasta Saudi-Arabiasta. Kuvassa sama 3,2 sentin luunpala kuvattuna eri puolilta. Kuva: Ian Cartwright

Nykyihminen tuli Lähi-itään ja Arabian niemimaalle Afrikasta kahta reittiä.

Varhaisin ihmisen nykyihmisen eli Homo sapiensin fossiili Afrikan ja Israelin ulkopuolella on löytynyt Arabian aavikolta, Nefudin autiomaasta. Se on 3,2 senttimetriä pitkä sormen luu. Tutkijat sanovat, että sormi on vähintään 88 000 vuotta vanha.

Sormiluu löytyi Al Wustasta nykyisen Saudi-Arabian alueelta. Paikka sijaitsee melko lähellä Punaistamerta ja Siinain niemimaata.

Löytäjät skannasivat sormen ja vertailivat sitä muihin löydettyihin ihmisen esi-isien luihin. He ajoittivat luun tekniikalla, jossa laserilla porattiin ensiksi luuhun hyvin pieniä koloja.

Sitten koloista mitattiin radioaktiivisten alkuaineiden osuuksia. Ne todistivat, että sormi on vähintään 88 000 vuotta vanha.

Luulöydon iän määrittely suoraan luusta on luotettavampi kuin ajoitus, joka perustuu maakerroksiin tai muihin aineisiin ympärillä.

Saudi-Arabiasta nyt löydetyn sormiluun ikä sai vahvistusta myös ympäristöstä. Arkeologit Huw Groucutt ja Michael Petraglia kollegoineen pystyivät myös vahvistamaan löydön iän eläinten jäänteistä ja maakerrostumista.

Löydöstä kertovat tiedelehdet Nature Ecology & Evolution, Nature ja sen katsaus.

Kun sormi kivettyi, oli Al Wustan seutu kostea ja sateinen. Sen ajan aluetta on sanottu ”vihreäksi Arabiaksi”.

Aikoinaan suotuisa ilmasto olisi näin johdattanut ihmisen esi-isiä paitsi Lähi-idän metsiin pohjoisempana, myös puolikuiville ruohikoille Arabian sisäosiin, kuten Al Wustaan. Alueella oli sedimenttien perusteella makean veden järvi ja ruohikkoa.

Löytäjät Oxfordin yliopistosta ja Max Planckin ihmishistorian instituutista Saksasta pohtivat, vaikuttiko tämä siirtyminen ja sopeutuminen ruohikkoalueille Homo sapiensin liikkeisiin muualle. Lähi-idästä ja Arabiasta ihminen valloitti lopulta Euraasian, Euroopan ja sitten koko maailman.

Nykyisen tulkinnan mukaan ihmisen esi-isät lähtivät Afrikasta useissa aalloissa. Ensimmäisessä aallossa Homo ergaster siirtyi Afrikasta muuhun maailmaan 1,7 miljoonaa vuotta sitten.

Paljon myöhemmin seurasi Homo sapiens kahdessa aallossa.

Arvio ensimmäisestä muutosta on, että se alkoi jo Afrikan ulkopuolelle jo noin 177 000 vuotta sitten. Tästä todistaa Israelista tehty melko tuore luulöytö. Afrikan mantereella on löytynyt Homo sapiensin luita Marokostakin. Ne on ajoitettu ainakin 280 000 vuotta vanhoiksi.

Toinen muutto alkoi arviolta 65 000 vuotta sitten. Sormen omistaja on voinut tulla Arabiaan joko eteläistä reittiä eli nykyisen Bab el Mandebin salmen läheltä tai pohjoista reittiä eli Siinain niemimaan kautta. Aikoinaan Punaisenmeren pinta oli alempana myös salmen lähellä.

Nykyisestä Israelista on Al Wustaan matkaa 650 kilometriä.

Muuton reiteistä ja ajoituksista on monia tulkintoja. Nyt tehty löytö voi täydentää karttaa, sanoo Max Planck -instituutin tiedote.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä