Iltaisin virkeimmillään olevat ihmiset ovat nikotiiniriippuvaisempia kuin aamunvirkut.

Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa tehty tutkimus osoitti, että
iltatyyppiset henkilöt tupakoivat kolme kertaa todennäköisemmin päivittäin kuin aamutyyppiset. Naisilla riski on keskimäärin isompi kuin miehillä.

Illanvirkut eivät myöskään ole yhtä halukkaita lopettamaan tupakointiaan kuin aamunvirkut.

"Kun tarkasteltiin nikotiiniriippuvuutta tupakoijien
keskuudessa, iltatyyppisten riski nikotiiniriippuvaisuuteen oli lähes
kolminkertainen verrattuna aamutyyppisiin", kertoo tutkija Ulla Broms.

Tutkimuksessa hyödynnettiin pitkäaikaista vuonna 1975 aloitettua
suomalaisten kaksosten seuranta-aineistoa. Aineistossa oli 23 000
suomalaista aikuista, joista miehiä oli 48 prosenttia.

Tutkimukseen osallistuneet arvioivat annetun kyselyn perusteella, olivatko he
päivärytmiltään aamu- vai iltatyyppisiä. Aamutyyppiseksi itsensä arvioi
vajaa kolmasosa ja iltatyypeiksi noin kymmenesosa; valtaosa arvioi
kuuluvansa jonkin verran aamutyyppisten tai jonkin verran iltatyyppisten
ryhmään.

Tutkimuksessa otettiin huomioon myös elämäntyytyväisyys, masennus ja
humalajuominen, joilla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta
tuloksiin. "Tämä viittaa siihen, että päivärytmisyydellä on itsenäinen
vaikutus tupakointiin", Broms sanoo.

Ihmisen päivärytmisyys on suhteellisen pysyvä ominaisuus, jolla on
geneettistä pohjaa - noin 50 prosenttia rytmisyyden vaihtelusta selittyy
geneettisillä tekijöillä. Vaikka kyseinen ilmiö on suhteellisen pysyvä, on
viitteitä siitä, että iltarytmisyys painottuu nuoruusiässä keskimääräistä
enemmän, ja iän karttuessa aamutyyppisten osuus hieman lisääntyy.

Bromsin mukaan on mahdollista, että päivärytmisyys sinällään muokkaa
tupakointikäyttäytymistä. Toisaalta myös nikotiinin piristävä vaikutus
saattaa muokata päivärytmisyyttä iltatyyppisyyden suuntaan. Iltatyyppiset
kenties myös jaksavat harrastaa enemmän 'iltamenoja' ja viettävät sen
vuoksi enemmän aikaansa tupakointia tukevissa ympäristöissä.

Tämä voi muokata heidän tupakointikäyttäytymistään ja tehdä osaltaan tupakoinnin
lopettamisesta haasteellisempaa. Iltatyypit saattavat myös olla enemmän
taipuvaisia riippuvuuteen ja mielihyvän hakuun kuin muut.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?