Vismutin isotooppi Bi-209 on luokiteltu raskaimmaksi pysyväksi atomiytimeksi, mutta eikös vain sekin hajoa! PhysicsWeb-verkkosivu kertoo, että kun teoreetikot olivat laskeneet täm...

Vismutin isotooppi Bi-209 on luokiteltu raskaimmaksi pysyväksi atomiytimeksi, mutta eikös vain sekin hajoa! PhysicsWeb-verkkosivu kertoo, että kun teoreetikot olivat laskeneet tämän isotoopin puoliintumisajaksi noin 50 triljoonaa vuotta eli yli miljardi kertaa enemmän kuin maailmankaikkeudella on ikää, Orsayn astrofysiikan tutkimuslaitoksella Ranskassa päätettiin varmistaa laskelmat mittauksin. Mittausryhmää johti Noël Coron. Tutkimusraportti on julkaistu juuri ilmestyneessä Nature-lehdessä.

Tutkittavissa kahdessa näytteessä oli yhteensä vajaat sata grammaa vismuttia, jossa voitiin odottaa muutaman kymmenen ytimen hajoavan vuorokaudessa. Hajoamisessa vapautuvat alfahiukkaset pystyttiin havaitsemaan niin luotettavasti, että puoliintumisajaksi voitiin laskea noin 20 triljoonaa vuotta. Mittaus oli vaikea, sillä ilmaisin piti jäähdyttää asteen viideskymmenesosan päähän absoluuttisesta nollasta. Myös teoreetikot voivat onnitella itseään varsin tarkoista laskelmista. Luonnossa esiintyvä vismutti on tätä samaa isotooppia Bi-209, sillä vismutin muut isotoopit hajoavat paljon nopeammin.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla