Botswanassa kasvanut, yli tuhannen vuoden ikäinen Chapman kuoli kaksi vuotta sitten. Kuva: Wikimedia Commons
Botswanassa kasvanut, yli tuhannen vuoden ikäinen Chapman kuoli kaksi vuotta sitten. Kuva: Wikimedia Commons

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

Valtavan paksuiksi kasvavat apinanleipäpuut ovat Afrikan luonnon kuuluisimpia näkyjä. Suurimmat ovat ympärysmitaltaan kymmeniä metrejä. Niiden onttoihin runkoihin mahtuu vaikka asumaan.

Puut ovat myös erittäin pitkäikäisiä. Vanhimmat apinanleipäpuut voivat olla yli 2 500 vuotta vanhoja.

Sellainen oli esimerkiksi Zimbabwessa kasvanut Panke-nimen saanut puu, joka versoi maasta jo ennen kuin filosofi Sokrates oli syntynyt. Rooman valtakuntakin oli silloin vasta nuori.

Vuonna 2011 Panke kuoli. Noin kymmenen viime vuoden aikana on kuollut kahdeksan muutakin vanhaa apinanleipäpuuta, kertoo uusi Nature Plants -lehdessä julkaistu tutkimus.

Vaikka puut ovat vanhoja, on erikoista, että ne alkavat menehtyä näin lyhyen ajan sisällä.

”Tällainen tuho on odottamaton. Nämä puut voivat elää yli 2 000 vuotta, mutta nyt ne kuolevat yksi kerrallaan meidän elinaikanamme. Se on tilastollisesti hyvin epätodennäköistä”, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, professori Adrian Patrut Romanian Babeș-Bolyai-yliopistosta uutiskanava NPR:n haastattelussa.

Tutkijat epäilevät syyksi ilmastonmuutosta. Apinanleipäpuut varastoivat vettä. Niiden tilavuudesta 70–80 prosenttia täytyy olla vettä, jotta puut pysyvät pystyssä. Ne voivat kuolla, jos kukinta-aikaan on liian kuivaa.

Lämpenevä ilmasto on kuitenkin aiheuttanut kuivuutta ja sekoittanut säätä Afrikassa. Esimerkiksi vuoden 2015 syyskuussa alkavaksi odotettu sadekausi alkoi Botswanassa vasta helmikuussa 2016.

Afrikan suurimpiin ja kuuluisimpiin kuuluva apinanleipäpuu nimeltä Chapman ei tästä selvinnyt. Puu kaatui tammikuussa 2016. Sen rungossa oli enää 40 prosenttia vettä.

Vanhimmista 13:sta apinanleipäpuusta nyt siis yhdeksän on kuollut kokonaan tai kuolemassa. Näistä yhdeksästä puusta neljä oli myös Afrikan suurimpia.

Romanialaiset, yhdysvaltalaiset ja eteläafrikkalaiset tutkijat kartoittivat Afrikan vanhimpia ja suurimpia apinanleipäpuita 12 vuoden ajan, vuodesta 2005 viime vuoteen.

Kaikkiaan tutkittiin yli 60 puuta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää puiden ikä ja se, miten apinanleipäpuut kasvavat niin isoiksi.

Puiden on uskottu voivan elää jopa 5 000-vuotiaiksi, mutta vanhimmat näyttävät nyt olevan noin 2 500-vuotiaita. Apinanleipäpuut ovat erittäin kestäviä. Ne voivat selvitä jopa tulipalosta.

Kun puu kuitenkin lopulta kuolee, se alkaa mädäntyä sisältä ja repeää kahtia tai kellahtaa kumoon.

Näin kävi Etelä-Afrikassa kasvaneelle Platland- tai Sealand-puulle, joka oli niin valtava, että sen sisään oli rakennettu cocktailbaari 15 ihmiselle. Puut ovat tyypillisesti sisältä onttoja ja ihmiset ovat asuneetkin niissä.

Platland halkesi vuonna 2016 ja romahti lopullisesti viime marraskuussa. Tämän puun tutkijat arvioivat olleen yli tuhatvuotias.

Tutkijat ajattelivat aluksi, että puiden kuolemia aiheuttaisi jokin tauti, mutta mitään merkkejä siitä löytynyt. Puiden kuolemat eivät myöskään täsmää minkään taudin leviämiseen.

”Ei ole normaalia, että 70 prosenttia näistä vanhimmista puista kuolee 12 vuoden sisällä. On vaikea keksiä muuta selitystä kuin ilmastonmuutos”, kommentoi apulaisprofessori Erika Wise Pohjois-Carolinan yliopistosta The Atlantic -lehdelle. Hän ei osallistunut tutkimukseen.

Tätä ei kuitenkaan voida vielä varmasti sanoa.

Osa tutkijoista on kritisoinut tutkimuksessa käytettyä iänmääritystapaa, joka heidän mukaansa voi aliarvioida puun todellisen iän. Ekologi David Baum Wisconsin-Madisonin yliopistosta sanoi NPR-uutiskanavalle, että osa puista voi tosiasiassa olla jopa tuhat vuotta vanhempia kuin tutkijat nyt esittävät.

Apinanleipäpuun iän määrittäminen on vaikeaa, koska puu ei tee vuosirenkaita. Runko kasvaa useasta osasta niin, että siitä on vaikea tietää, mikä sen vanhin osa on. Villieläimet nakertavat puita, ja puu kasvaa paitsi ulkoreunaltaan, myös sisäänpäin. Keskellä on tyypillisesti onkalo.

Tutkijat käyttivät nyt puiden iän määrittämiseen radiohiiliajoitusta. Ryhmä sanoo, että lisätutkimusta kaivataan vielä mysteerin selvittämiseksi.

SamBody
Seuraa 
Viestejä6011
Liittynyt3.5.2008

Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

”Ei ole normaalia, että 70 prosenttia näistä vanhimmista puista kuolee 12 vuoden sisällä. On vaikea keksiä muuta selitystä kuin ilmastonmuutos” No minäpä autan kekkailemaan: jos ne eivät saa riittävästi hiilidioksidia kasvuunsa?
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä