Lähettimellä varustettu agakonna muuttaa. Kuva: Ben Phillips
Lähettimellä varustettu agakonna muuttaa. Kuva: Ben Phillips

Evoluutio suosii yhä jalkojen kasvua, sillä pitkäkoipisin konna ehtii uudelle reviirille ensin.

Australialaisten taistelu tulokaslaji agakonnan ( Bufo marinus ) leviämistä vastaan käy entistä vaikeammaksi, sillä evoluutiokin näyttää liittoutuneen myrkyllisen konnan puolelle.

Australialaiset tutkijat havaitsivat tämän ovelassa tutkimusasetelmassa, jossa he kiirehtivät vaeltavien konnien edelle. Kun ensimmäiset konnat saapuivat uudelle alueelle, tutkijat mittasivat niiden takajalkojen pituuden. Naturessa julkaistu tutkimus osoittaa, että ensimmäisen aallon konnilla oli huomattavasti pidemmät takakoivet kuin jäljessä tulevilla tai vanhoissa populaatioissa elävillä konnilla.

Konnan koipien venähtäminen näyttää ratkaisevan biologeja pitkään askarruttaneen arvoituksen: Miksi agakonnan leviämisvauhti on kasvanut niin huimasti viime vuosina? 1940–1960-luvuilla konnat etenivät vain noin 10 kilometriä vuodessa, mutta nyt niiden vauhti on kiihtynyt noin 50 kilometriin vuodessa. Tutkimuksen valossa näyttää selvältä, että kiihtynyt vauhti johtuu takajalkojen pitenemisestä. Evoluutio on suosinut pitkiä kinttuja, koska ensimmäisenä uudelle alueelle ennättäneillä yksilöillä on paras lisääntymismenestys, Nature kertoo.

Agakonnaa istutettiin Australiaan 1930-luvulla torjumaan sokeriplantaasien tuhohyönteisiä. Nyt tappavan myrkyllisistä agakonnista on tullut suuri ongelma, sillä niillä ei ole kilpailjoita tai luontaisia vihollisia, jotka pitäisivät kannan kurissa. Paitsi että ne syövät mitä tahansa itseään pienempiä eläimiä, ne tappavat mitä tahansa eläimiä, jotka yrittävät syödä niitä.