Samaa samppanjamerkkiä löytyi 1800-luvun alkupuolella Ahvenanmaan Föglön edustalle uponneesta kuunarista. Kuva: Wikimedia Commons
Samaa samppanjamerkkiä löytyi 1800-luvun alkupuolella Ahvenanmaan Föglön edustalle uponneesta kuunarista. Kuva: Wikimedia Commons

Hylkypullot eivät ehkä olleetkaan matkalla Venäjälle.

Ranskalaiset kemistit ovat analysoineet samppanjan, joka nostettiin Ahvenanmaan vesiltä vuonna 2010 löydetystä hylystä. Sukeltajat toivat pintaan 168 pulloa 170 vuotta vanhaa kuplajuomaa, vanhinta mitä on päästy maistamaan. Näiden valmistajiksi tunnistettiin sittemmin Veuve Clicquot Ponsardin, Heidsieck ja Juglar.

Aiemmin on uskottu, että pullot olivat matkalla Venäjälle, kun alus upposi 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Nyt valmistunut kemiallinen analyysi vihjaa muuta.

Hylkysamppanjassa on sokeria 150 grammaa litrassa, mikä tekee siitä hyvin makeaa nykymakuun. Kuitenkin aikanaan venäläiselle ylimystölle maistui vieläkin makeampi viini. Veuve Clicquot toimitti varta vasten Venäjän markkinoille samppanjaa, jossa oli sokeria liki 300 grammaa litrassa.

Meren pohjaan päätynyt viini olikin tutkijoiden mukaan ehkä tarkoitettu saksalaisille asiakkaille, sillä he suosivat ajan mittapuun mukaan vain melko makeaa kuohujuomaa. Nykyisin samppanja luokitellaan makeaksi, jos se sisältää sokeria yli 50 grammaa litraa kohden.

Hylkysamppanjan kemia kertoo ajan samppanjanvalmistusmenetelmistä. Alkoholia siinä on vähemmän kuin nykyisissä juomissa, mutta enemmän rautaa, kuparia, natriumia ja klooria. Tietyt ainesosat viittaavat siihen, että viini kypsytettiin puutynnyreissä ja valmistuksessa hyödynnettiin rypälesiirappia, jota ei nykyaikana enää käytetä.

Aromiaineiden analyysi sopi viiniasiantuntijoiden luonnehdintoihin, joiden mukaan samppanja on mausteista, hiillostunutta (grilled) ja nahkaista.

Viini on säilynyt hyvin merenpohjassa lähes ihanteellisissa oloissa, jossa lämpötila on pysynyt tasaisen viileänä. Tutkijoiden mielestä kannattaisi tutkia edelleen viinin säilyttämistä merioloissa.

Viinianalyysin julkaisi tiedelehti Pnas.