Aika tuntuu kuluvan eri vauhtia lapsena ja vahempana. Kuva: Getty Images
Aika tuntuu kuluvan eri vauhtia lapsena ja vahempana. Kuva: Getty Images

Nuoren ihmisen aivot käsittelevät samassa ajassa enemmän informaatiota kuin vanhan ihmisen aivot, jolloin aika tuntuu pidemmältä.

Aika tuntuu vanhemmiten menevän nopeammin kuin nuorena. Yhdysvaltalaisen Duken yliopiston professori Adrian Bejan uskoo löytäneensä kokemukselle syyn ihmisen fysiologiasta.

Ihmisen aivot eivät enää vanhemiteen kykene käsittelemään signaaleja yhtä nopeasti kuin nuorena, Bejan esittää European Reviews -lehdessä julkaistussa artikkelissaan.

”Nuoruuden kokemukset eivät välttämättä olleet syvällisempiä tai merkityksellisempiä, mieli vain käsitteli niitä sarjatulella”, Bejan sanoo tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Bejan nojaa aiempiin tutkimuksiin. Hän pohtii siinä esimerkiksi ihmisen silmien nopeita liikkeitä, niin sanottuja sakkadeja. Silmämme suihkivat jatkuvasti ympäriinsä, kun reagoimme ärsykkeisiin. Nämä mikroliikkeet ovat niin nopeita, ettemme kiinnitä niihin mitään huomiota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näiden sakkadien välissä silmä tarkentaa kohteeseen ja aivot käsittelevät siitä saatavaa tietoa. Pikkulapset tarkentavat kerrallaan yhteen kohteeseen vain hyvin lyhyen ajan. Vanhemmiten tämä silmien puikkelehtiminen hidastuu.

Vanhat aivot eivät myöskään omaksu tietoa yhtä nopeasti kuin nuoret. Bejan hakee selitystä siitä, miten ihmisen hermosolujen verkostot muuttuvat vanhemmiten. Piuhat kirjaimellisesti pitenevät.

Näköhavaintoja käsittelevät hermoston polut aivoissa ovat aluksi lyhyitä, mutta versovat pidemmiksi ihmisen kasvaessa, Bejan kirjoittaa. Lopulta aivojen ikääntyessä ja rapistuessa harmaat aivosolut pureskelevat informaatiota entistä hitaammin.

Nuoren ihmisen aivot pystyvät siis vaikkapa tunnin aikana käsittelemään ja ottamaan vastaan enemmän ärsykkeitä kuin vanhempana. Tästä syystä päivät tuntuvat sitä lyhyemmiltä, mitä vanhemmaksi ihminen tulee.

”Nuoren ihmisen aivot käsittelivät paljon enemmän kuvia samassa ajassa kuin samat aivot vanhemmalla iällä”, Bejan selittää.

Yhdessä päivässä tuntui siis ehtivän tekemään vaikka mitä.

Seitsemissäkymmenissä oleva Bejan näyttää itsekin ehtineen moneen. Varsinaisesti hän on termodynamiikkaan erikoistunut konetekniikan professori, mutta on pohtinut kirjoissaan myös arkielämän fysiikkaa poikkitieteelliseltä kannalta.

Bejan on kotoisin Romaniasta ja pelasi nuorena ammattilaiskoripalloa. Hän kertoo jo silloin pohtineensa, miksi aika tuntui hidastuvan peleissä, kun hän oli nukkunut kunnon yöunet.

”Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana olen huomannut, kuinka aika vain karkaa käsistä. Yhä nopeammin, ja huomaan jatkuvasti valittelevani, että kaikkeen on vähemmän aikaa”, Bejan sanoo Quartz-lehdessä.

Nature
Seuraa 
Viestejä9336

Tuossa nyt ei ole kauheasti "uutisarvoa". Se on selvä asia että ikääntyessä kaikki touhut alkaa hidastumaan.

Toinen syy tuohon nopeampaa ajan "kulumiseen" saattaa seurata siitä että iäkkäällä on olemassa aikaperspektiivi (pitkähkö historia), joka nuoremmalla on suhteellisen lyhyt. Tapahtumia peilaa tiedostamattaan menneisyystensä, josta seurauksena on se että ne (absoluuttisesti) samankestoisinakin tuntuvat etenevän suhteellisesti yhä nopeammin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla