Kuvassa näkyy Kuun se puoli, joka ei näy koskaan Maahan. Kuva: Nasa
Kuvassa näkyy Kuun se puoli, joka ei näy koskaan Maahan. Kuva: Nasa

Video näyttää Kuun ylikulun.

Nasan uusi ilmastosatelliitti on napannut ainutlaatuisen kuvan Maasta ja Kuusta yhdessä. Kuva on otettu heinäkuussa yli 1,6 miljoonan kilometrin päästä, kertoo Nasa verkkosivuillaan.

Dscovr-satelliitti otti kuvan läheltä Lagrange 1 -pistettä, jonne satelliitti siirtyy pian pysyvästi. Siellä se pysyy lähes paikallaan ja alkaa kuvata Maata reaaliaikaisesti.

Kuvat ovat testikuvia, joissa näkyy Kuun se puoli, joka ei koskaan näy Maahan. Tämä johtuu siitä, että Kuu on lukittunut kiertoradalleen ja kiertää akselinsa ympäri samassa ajassa kuin kiertää Maan.

Samantapaisen kuvan kuin nyt otti toukokuussa 2008 Nasan Deep Impact -luotain, mutta sen etäisyys Maahan ja Kuuhun oli yli 45 miljoonaa kilometriä. Noissa kuvissa Aurinko oli vain osittain valaissut maapallon.

Kuvat on otettu 16. heinäkuuta, kun Kuu on siirtymässä Tyynellämerellä lähellä Pohjois-Amerikkaa. Pohjoisnapa näkyy kuvan vasemmassa yläkulmassa.

Dscovr tuottaa tasaisen näkymän maapallosta, kun se pyörii akselinsa ympäri. Dscovr mittaa maapallon otsonia, kasvillisuutta, pilvien korkeuksia ja ilmakehän pieniä hiukkasia eli aerosoleja.

Luotain tarjoaa säännöllisiä havaintoja syyskuussa. Noin kaksi kertaa vuodessa kamera tallentaa Kuun ja Maan yhdessä, kuten oheisessa kuvassa, kun satelliitti ylittää kiertoradalla Kuun ratatason.

Kuu nähtiin kuvassa näkyvältä puolelta ensi kertaa jo vuonna 1959, kun Neuvostoliiton Luna 3 -luotain tarjosi melko hämäriä kuvia. Kuun pimeällä puolella ei ole suuria tummia, basalttitasankoja eli niin sanottuja meriä.

Suurin alue on Moscoviensen meri vasemmassa yläkulmassa ja Tsiolkovskin kraatteri vasemmassa alakulmassa.

Sittemmin Nasa on kuvannut Kuun toisen puolen moneen kertaan ja hyvin yksityiskohtaisesti.

Satelliitissa olevan Epic-kameran värit syntyvät, kun kolme erillistä ja peräkkäin otettua yksiväristä värikuvaa yhdistetään. Punainen, vihreä ja sininen kuva otetaan noin 30 sekunnin välein. Koska Kuu liikkuu samalla hieman, näkyy kuvassa vihreää hieman enemmän oikealla.

Kuun liike tuottaa myös hieman punaista ja sinistä enemmän kuvaan Kuun vasemmalla puolelle.

"Hämmästyttävää, kuinka paljon kirkkaampi maapallo on kuin Kuu", sanoo Adam Szabo, Dscovr-hankkeen johtaja Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksesta. "Planeettamme todella loistaa avaruudessa verrattuna Kuun pintaan."

Kun Epic alkaa säännöllisesti havainnoida Maata syyskuussa, alkaa Nasa julkaista päivittäin verkossa värikuvia koko maapallosta.

Kuvat saadaan yleisölle 12–36 tunnin kuluttua kuvauksesta.

Nasan videolla näkyy Kuun ylikulku:

offmind
Seuraa 
Viestejä15591
Liittynyt19.8.2008

Ainutlaatuinen avaruuskuva: Kuu ja Maa yhdessä

Tuhmeliini 08.08.2015 klo 12:35 tuossa arviosi menee pieleen kun etäisyys luotaimelta kuuhun olisi reilu 1 milj km. DSCOVR on Aurinko-Maa Lagrange 1 pisteessä noin 1500000 km päässä Maapallosta. Kuu on noin 400000 km etäisyydellä Maasta ja kuvassa satelliitin ja Maan välissä.
Lue kommentti

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä