Ihmisaivot jatkavat evoluutiotaan. Niiden kasvua ja toiminnan joustavuutta säätelevissä geeneissä on selviä merkkejä kiihtyvästä valintapaineesta.

Ihmisaivot jatkavat evoluutiotaan. Niiden kasvua ja toiminnan joustavuutta säätelevissä geeneissä on selviä merkkejä kiihtyvästä valintapaineesta.

Chicagon yliopistossa työskentevän professorin Bruce Lahnin mukaan elinympäristö ja siinä vaadittavat taidot muuttuvat kovempaa tahtia kuin kenties koskaan ennen. ”Myös ihmisaivojen sopeutuminen jatkuu”, Lahn arvioi. Tästä todistavat muutokset nykyihmisen ASPM- ja MCPH –geeneissä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti aivojen kokoon ja keskushermoston kehitykseen. Ympäristöpaineiden seurauksena molemmissa tapahtuu selviä muutoksia.

Joidenkin geeniversioiden osuus on kasvanut ja ne ovat levittäytyneet väestössä laajalle lähimenneisyydessä. Esimerkiksi tietty MCPH-muunnos kehittyi noin 37 000 vuotta sitten ja se löytyy nyt 70 prosentilta kaikista maapallon asukkaista. ASPM-variatti puolestaan sai alkunsa joskus 5 800 vuotta sitten, ja nyt sitä kantaa meistä lähes joka kolmas.

Bruce Lahnin mukaan tämä evoluutiomielessä lyhyt aikaikkuna osoittaa, että uudet alamuodot ovat syntyneet kovan valintapaineen seurauksena. Muutokset ovat tapahtuneet kauan sen jälkeen, kun nykyihminen kehittyi joskus 200 000 vuotta sitten. MCPH -variatti sikisi kenties kulttuurisista paineista. Muutos ajoittuu taiteiden, musiikin, uskonnonharjoittamisen ja varhaisten työkalujen keksimisen alkuhämärään 50 000 vuotta sitten. Uusi ASPM-muoto taas ilmaantui samaan aikaan, kun Mesopotamiassa kukoisti maailman vanhin tunnettu korkeakulttuuri noin 7000 vuotta e.Kr.

Asiasta raportoidaan perjantaina ilmestyvässä Science -lehdessä.