Nopea lukija tunnistaa sanat visuaalisesti, ei ääntämällä niitä mielessään. 

Nopeat lukijat tunnistavat sanat salamannopeasti, koska he tunnistavat sanan sen visuaalisen hahmon perusteella, ei ääntämisen. Sanaa ei siis tarvitse lausua mielessään, vaan ainoastaan nähdä vilaukselta, esittää tuore tutkimus.

Georgetownin yliopiston neurotutkijoiden mukaan sanat ovat tallentuneet muistiimme kuvina. Sen vuoksi sujuvat lukijat pystyvät lukemaan nopeasti ja käyttämään muistiaan tehokkaasti.

Tämä kumoaa aiemmat teoriat, joiden mukaan sana pitäisi tunnistaa sekä foneettisesti että visuaalisesti, jolloin tunnistaminen tapahtuisi aivojen kahdessa eri osassa.

Tutkimustulos perustuu kokeeseen, jossa kuvattiin fMRI-tekniikalla 12 vapaaehtoisen aivoja sanojen tunnistamisen yhteydessä.

Tutkijat havaitsivat, että sanat, jotka ääntämykseltään kuulostavat hyvin samanlaisilta, mutta kirjoitetaan eri tavalla, aktivoivat aivoissa eri neuroneja.

Näin oli esimerkiksi englannin kielen sanojen hare ja hair kohdalla, jotka lausuttuina kuulostavat samalta. Neuronien aktivoitumisen perusteella nämä kaksi sanaa näyttävät aivoissa kuitenkin yhtä erilaisilta kuin vaikkapa sanat hair ja soup.

Tästä tutkijat päättelivät, että sanat ovat tallentuneet muistiin sinä miltä ne näyttävät, eivät sinä miltä ne kuulostavat.

Tutkijoiden mukaan sanojen oppimisessa toki tarvitaan foneettisen sanan muistamista, mutta kun sana on nähty muutaman kerran, tunnistamisen tapahtuu pelkästään sanan ulkonäön perusteella, kun lukemisesta on tullut sujuvaa.

Tuloksesta toivotaan apua lukihäiriöiden ja sanasokeuden ymmärtämiseen. Georgetownin neurotieteilijät arvelevat, että lukihäiriöistä kärsivät eivät syystä tai toisesta pysty tallentamaan sanoja kuvina tarkasti. Sitä voitaisiin ehkä opettaa.

Tutkimustulos julkistettiin vuosittaisessa Neuroscience 2011 – tiedekonferenssissa.