Kuvituskuva havainnollistaa, miten hermotukisolun kaltaiset solut vastaavat aivoissa esimerkiksi kuona-aineiden puhdistuksesta. Kuva: Shutterstock
Kuvituskuva havainnollistaa, miten hermotukisolun kaltaiset solut vastaavat aivoissa esimerkiksi kuona-aineiden puhdistuksesta. Kuva: Shutterstock

Hermotukisolut säilyivät aktiivisena kuolevassa aivokudoksessa vielä kauan sen jälkeen, kun muu toiminta oli lakannut.

Aivoissa raksuttaa jokin vielä tuntikausia sen jälkeen, kun ihminen on kuollut.

Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että gliasolut eli hermotukisolut säilyvät jollain tapaa aktiivisina ja jopa kasvavat vielä kauan sen jälkeen, kun muu aivokudos on jo mennyttä. Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -tiedelehdessä.

Hermotukisoluja on monenlaisia. Ne vastaavat aivoissa esimerkiksi kuona-aineiden puhdistuksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kun muiden aivosolutyyppien toiminta hiljeni pian kuoleman jälkeen, hermotukisolujen aktiivisuus päinvastoin näytti lisääntyvän ja oli huipussaan 12 tuntia kuoleman jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Usein oletetaan, että kaikki toiminta aivoissa loppuu, kun sydän lakkaa [lopullisesti] lyömästä, mutta näin ei ole”, sanoo Illinois’n yliopiston professori, neurologi Jeffrey Loeb tutkimustiedotteessa.

Mukana oli tutkijoita molekyylibiologiaan ja geenitutkimukseen erikoistuneesta Cold Spring Harborin laboratoriosta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin aivokudosta, jota oli poistettu pieniä määriä 20 henkilöltä epilepsialeikkauksen yhteydessä.

Henkilöt jatkoivat siis elämäänsä, mutta heidän aivojensa kuolevia palasia seurattiin laboratoriossa. Kudosnäytteet oli otettu koehenkilöiden aivokuoresta.

Näytteitä pidettiin huoneenlämmössä ja tutkijat seurasivat, miten ja kuinka kauan solujen koneisto toimii. Tarkasti sanoen tutkimus analysoi geenien ilmentymistä kuolevassa aivokudoksessa vuorokauden ajan.

Suurin osa kudoksesta näytti niin sanotusti vakaata viivaa. Mitään ei enää tapahtunut, kuten odottaa voi. Ensin hiljenivät ihmisen ajatteluun ja muistiin liittyvät geenialueet.

Mutta sitten löytyi jotain erikoista. Hermotukisolujen toimintaan liittyvät geenit jatkoivat ilmentymistään. Niiden aktiivisuus vain kasvoi. Se oli huipussaan 12 tuntia ”kuoleman” jälkeen.

Eräiden tukisolujen tehtävä on puhdistaa aivoja hätätilanteessa, kuten aivohalvauksen jälkeen. Mikä olisikaan kuolemaa kiireellisempi hätätila?

Solunäytteistä nähtiin, että tukisolut olivat kasvaneet ja muodostaneet uusia haarakkeita, kun ne vielä turhaan yrittivät suorittaa tehtäväänsä. Vuorokauden jälkeen kaikki hiljeni.

Tulos ei osoita, että ihmisellä olisi kuoltuaan minkäänlaista tietoisuutta. Kuten havaittiin, ihmisen muistiin ja ajatteluun liittyvät hermosolut rapistuivat nopeasti.

Lisäksi aivokudosta pidettiin huoneenlämmössä. Ihmisen ruumis ja aivot säilyvät tätä lämpimämpinä vielä kuoleman jälkeen, joten ruumiissa kudostuho voi olla nopeampaakin.

Aiemminkin on havaittu, että aivoissa säilyy jonkinlaista aktiivisuutta vielä kuoleman jälkeen. Solukuolema kestää luultua kauemmin.

Kaksi vuotta sitten Nature-tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tutkijat saivat ”elvytettyä” kuolleiden sikojen aivot kuusi tuntia teurastuksen jälkeen. Niissä siis havaittiin vielä solutason toimintaa kuten tässäkin tutkimuksessa, muttei enää mitään varsinaiseen aivotoimintaan viittaavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla