Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Pie­ni osa ai­vo­kuor­ta näyt­tää vai­kut­ta­van voi­mak­kaas­ti ih­mis­ten ideo­lo­gi­siin asen­tei­siin.

Kun tä­män osan toi­min­taa vai­men­net­tiin mag­neet­tis­ti­mu­laa­tiol­la, va­paa­eh­tois­ten maa­han­muut­ta­jia kos­ke­vat asen­teet lie­ven­tyi­vät ja he ko­ki­vat vä­hem­män tar­vet­ta ha­kea loh­tua us­kon­nos­ta.

Brit­ti­läi­sen Yor­kin yli­opis­ton ja Ka­li­for­nian yli­opis­ton Los An­ge­le­sin kam­puk­sen tut­ki­muk­sen tar­koi­tuk­se­na ei ol­lut niin­kään sel­vit­tää ih­mis­ten asen­tei­ta, vaan ky­sei­sen etu­ai­vo­kuo­ren osan osuut­ta on­gel­mien rat­kai­sus­sa ja uh­ka­te­ki­jöi­hin vas­taa­mi­ses­sa. Aiem­min on tie­det­ty, et­tä tä­mä osa on ak­tii­vi­nen, kun ih­mi­set rat­ko­vat konk­reet­ti­sia on­gel­mia, ku­ten mi­ten ohit­taa tiel­le tul­lut es­te.

Tut­ki­joil­la oli epäi­lys, et­tä täl­lä ai­vo­alueel­la oli­si roo­lin­sa myös abst­rak­tim­pien on­gel­mien rat­ko­mi­ses­sa.

He ky­syi­vät va­paa­eh­toisil­ta kä­si­tyk­siä kuo­le­mas­ta ja mah­dol­li­ses­ta kuo­le­man­jäl­kei­ses­tä elä­mäs­tä. Kun kuo­le­man­pel­ko oli näin ak­ti­voi­tu, heil­tä ky­sel­tiin li­sä­ky­sy­myk­siä ju­ma­las­ta, pa­ho­lai­ses­ta, hel­ve­tis­tä ja sie­lun pe­las­tu­mi­ses­ta.

Tut­ki­muk­sen toi­ses­sa osas­sa ih­mi­sil­le luet­tiin kak­si esi­tel­mää, joi­den väi­tet­tiin ole­van pe­räi­sin maa­han­muut­ta­jil­ta. En­sim­mäi­nen ylis­ti uut­ta ko­ti­maa­ta, toi­nen oli erit­täin kriit­ti­nen uut­ta ko­ti­maa­ta koh­taan. Kaik­ki va­paa­eh­toi­set sai­vat mag­neet­ti­kä­sit­te­lyn, mut­ta lu­me­ryh­mäs­sä se oli niin heik­ko, et­tei sil­lä ol­lut mi­tään vai­ku­tus­ta ai­vo­jen toi­min­taan.

Tu­lok­set osoit­ti­vat, et­tä oi­keaa mag­neet­ti­sti­mu­laa­tio­ta saa­neet ra­por­toi­vat 32 pro­sent­tia vä­hem­män tar­vet­ta ha­kea kuo­le­man­pe­lol­leen us­kon­nol­lis­ta loh­tua. Toi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa mag­neet­ti­sti­mu­laa­tio­ta saa­neet ra­por­toi­vat 28 pro­sent­tia enem­män po­si­tii­vi­sia asen­tei­ta kriit­tis­tä kir­joi­tus­ta koh­taan.

Tut­ki­joi­den mu­kaan jäl­kim­mäi­nen tu­los on eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä, sil­lä nor­maa­lis­ti täl­lai­nen kri­tiik­ki ai­heut­taa ryh­mä­so­li­daa­ri­suu­den tun­teen, jos­sa kri­ti­soi­jaa it­seään koh­taan koh­dis­tuu kak­sin­ker­tai­ses­ti kri­tiik­kiä.

"Kun vai­men­sim­me ai­voa­lueen, jo­ka aut­taa tun­nis­ta­maan uh­kia ja vas­taa­maan nii­hin, näim­me vä­hem­män ne­ga­tii­vi­sia ja ideo­lo­gi­ses­ti mo­ti­voi­tu­nei­ta reak­tioi­ta kriit­ti­siä mie­li­pi­tei­tä koh­taan", sa­noo tut­ki­ja Kei­se Izu­ma Yor­kin ylio­pis­tos­ta.

Tut­ki­joi­den mu­kaan tu­lok­set viit­taa­vat sii­hen, et­tä ai­voa­lueet, jot­ka alun­pe­rin ke­hit­tyi­vät rat­ko­maan konk­reet­ti­sia on­gel­mia ja vas­taa­maan uh­kiin, on rek­ry­toi­tu myös abst­rak­tim­pien ja ideo­lo­gis­ten on­gel­mien rat­kai­suun.

Tut­ki­muk­sen jul­kai­si So­cial Cog­ni­ti­ve and Af­fec­ti­ve Neu­ros­cien­ce.