Aivokuvat vahvistavat, että ihmiset ovat kiinnostuneita lukemaan ja jakamaan sisältöä, joka kytkeytyy heidän omiin kokemuksiinsa. Kuva: Reuters
Aivokuvat vahvistavat, että ihmiset ovat kiinnostuneita lukemaan ja jakamaan sisältöä, joka kytkeytyy heidän omiin kokemuksiinsa. Kuva: Reuters

Jakohitti aktivoi omaan itseen ja toisten aivoitusten ennakointiin liittyvää ajattelua.

Miksi yksi artikkeli leviää sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin, mutta toista liki samanlaista ei jaeta juuri lainkaan?

Ratkaistakseen tämän toimittajia, mainostajia ja somettajia askarruttavan arvoituksen tutkijat seurasivat koehenkilöiden aivoja magneettikuvauslaitteella samalla, kun he lukivat sanomalehden artikkeleita.

Koehenkilöiksi valittiin 80 nuorta aikuista. Pennsylvanian yliopiston tutkijat näyttivät heille otsikot ja tiivistelmät kymmenistä sanomalehtiartikkeleista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ne luettuaan koehenkilöiden piti kertoa arvionsa siitä, miten todennäköisesti he lukisivat juuri kyseisen artikkelin ja jakaisivat sen sosiaalisessa mediassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat olettivat, että päätös lukea artikkeli aktivoisi aivoissa alueita, jotka osallistuvat omaan itseen liittyvään ajatteluun.

Vastaavasti tutkijat olettivat, että päätös jakaa artikkeli näkyisi aktiivisuutena aivojen alueilla, jotka ovat erikoistuneet toisten ihmisten ajatusten ja aikeiden arvailuun.

Tulos oli yllätys. Sekä luku- että jakamispäätös aktivoivat kumpiakin aivoalueita. Erityisen vahvaa neuronien tulitusta näissä aivojen osissa nähtiin, kun koehenkilöt pitivät artikkelia jakamisen arvoisena.

”Mietit sitten, mitä lukea tai mitä jakaa, molemmat ovat luonnostaan sosiaalisia toimintoja, ja kun ajattelet sosiaalisesti, ajattelet usein itseäsi ja suhdettasi toisiin”, selostaa tiedotteessa tohtoriopiskelija Elisa Baek Pennsylvanian yliopistosta.

Testatakseen havaintonsa yleispätevyyttä tutkijat vertasivat, miten hyvin koehenkilöiden vastaukset ja aivokuvat kävivät yksiin sanomalehtiartikkelien oikeasti saamaan somesuosioon.

Tutkimuksen 80 The New York Timesin artikkelia oli jaettu sosiaalisessa mediassa yhteensä 117 611 kertaa. Koehenkilöiden aivokuvat toden totta ennustivat kunkin artikkelin suosiota.

”Jos voimme käyttää muutamia aivoja ennustamaan, mitä The New York Timesin laaja lukijajoukko tekee, se tarkoittaa, että asiat tapahtuvat samaan tapaan kaikkialla maapallolla”, selittää tohtoriopiskelija Christin Scholz.

”Se, että artikkelit kolahtavat samalla tavalla useissa aivoissa, vihjaa, että käyttäytymistä ohjaavat samanlaiset motivaattorit ja normit. Samanlaiset asiat ovat arvokkaita koko yhteiskunnassa.”

Aivokuvat vahvistavat sen, mitä sosiaalisessa mediassa laajalle leviävistä sisällöistä jo vanhastaan tiedettiin.

”Ihmiset ovat kiinnostuneita lukemaa ja jakamaan sisältöä, joka kytkeytyy heidän omiin kokemuksiinsa tai ymmärrykseensä siitä, keitä he ovat tai haluavat olla”, selittää tiedotteessa tutkija Emily Falk.

”He jakavat sisältöä, joka saattaa kohentaa heidän sosiaalisia suhteitaan, saada heidät vaikuttamaan fiksulta tai empaattiselta taikka näyttää heidät positiivisessa valossa.”

Aivokuvatutkimuksen julkaisee psykologian erikoislehti Psychological Science seuraavassa numerossaan. Aivotutkimusta oikeisiin somejakoihin vertailevan jatkotutkimuksen julkaisi yleistiedelehti Pnas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla