Aivokuvannus paljastaa, millaista harjoitusta dysleksikko tarvitsee.

Aivokuvantamisella saatu tieto ennustaa lukivaikeuksista kärsivien lasten taitojen karttumista tehokkaammin kuin perinteiset testit, totesi suomalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä Pnasissa.

Tiedetään, että joka viides vakavaa dysleksiaa eli lukivaikeutta poteva lapsi petraa merkittävästi lukutaitoaan aikuisikään tullessaan. Tähän asti ei kuitenkaan ole ollut varmaa menetelmää, joka varoittaisi, keille tavanomaiset keinot eivät riitä avaamaan lukutaidon kehittymisen lukkoja. On tärkeätä, että parhaimmin harjoittavia menetelmiä osattaisiin käyttää mahdollisimman oikea-aikaisesti.

Fumiko Hoeft Stanfordin yliopistosta, Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta ja heidän kollegansa MIT:stä ja Vandebiltin yliopistosta tutkivat 25 dyslektista lasta ja 20 verrokkia sekä aivokuvantamisen että vakiintuneilla kieltä ja lukutaitoa kartoittavien testien avulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hoeftin ja Lyytisen ryhmän tutkimus sekä kahden ja puolen vuoden kuluttua tehty uusintatutkimus osoittivat, etteivät perinteiset testit onnistuneet ennustamaan tulevaa lukemisen oppimista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aivokuvantamisella puolestaan pystyttiin rakentamaan lukutaidon edistymisen ennuste, kun käytettiin tavanomaisia harjoituksia. Dysleksialapsilla suurempi aivojen oikean puoliskon aktiivisuus sekä tiettyjen aivoalueiden hermosoluverkot auttoivat tunnistamaan lapset, joihin nämä keinot tepsivät. Lisäksi aivojen yleinen aktiivisuus ennusti lukemisen edistymistä enemmän kuin kumpikaan edellä mainittu aivotoiminto yksinään.

Tutkijoiden mukaan aivokuvauksesta voi kehittyä tärkeä menetelmä valittaessa lukutaitoa vahvistavia keinoja lapsilla, joilla lukutaidon saavuttaminen on poikkeuksellisen vaikeata.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla