EEG osoittaa punaisten katkoviivojen välissä unta.
EEG osoittaa punaisten katkoviivojen välissä unta.

Yhdysvaltalaistutkimus voi auttaa kehittämään tekniikoita yöunen parantamiseksi ja sairaalahoidon kehittämiseksi.

Melussa huionosti nukkuvat ihmiset turvautuvat usein korvatulppiin, mutta Massachusettesin yleissairaalassa tehty tutkimus tehty tutkimus voi johtaa uusiin keinoihin vaimentaa häiritsevät äänet aivoissa.

Tutkijaryhmä raportoi Current Biology -lehdessä löytämästään aivoaallosta, jonka avulla voi ennustaa, kuinka herkästi melu häiritsee unta.

"Halusimme selvittää, mitä aivot tekevät saadakseen vakaan unen jopa melussa, ja miksi jotkut ihmiset pystyvät nukkumaan paremmin kuin toiset", unitutkija Jeffrey Ellenbogen selittää. "Ymmärtämällä välineitä ja tekniikoita joita aivot normaalisti käyttävät voimme kehittää keinoja pysyä unessa meluisissa ympäristöissä."

Kun aistitieto - kuten korvien kuulemat äänet saapuu - aivoihin, se kulkee aivojen syvissä osissa sijaitsevan thalamuksen kautta, josta se edelleen kulkee aivokuorelle, jossa signaali havaitaan. Viestintä näiden aivojen osien välillä jatkuu unen aikana, mikä on havaittavissa aivosähkökäyrässä EEG:ssä. Käyrän perusteella voidaan määrittää unen eri vaiheita. Joissain univaiheissa hitaita aaltokuvioita pätkivät lyhyet piikikkäät jaksot.

Aiempi tutkimus on viitannut siihen, että nopeita jaksoja tuottava aivotoiminta, jota esiintyy vain unessa, myös pitää aisti-informaation pois thalamuksesta. Tätä hypoteesia nykyinen tutkimus pyski testaamaan. Tutkijat pyysivät 12 tervettä koehenkilöä nukkumaan kolme peräkkäistä yötä unilaboratoriossa. EEG mitattiin joka yö. Ensimmäisenä yönä oli hiljaista, toisena ja kolmantena nukkujia häirittiin kasvavalla melulla siihen asti, että heidän aivokäyränsä osoittivat etteivät he enää olleet hereillä.

Tulosten analyysi paljasti, että jokaisella koehenkilöllä oli tyypillinen hitaiden ja nopeiden aaltojen vaihtelu ja että niillä nukkujilla, joilla nopeita jaksoja oli enemmän hiljaisena yönä, oli vähemmän vaikeuksia nukkua melussa. Osallistujat eivät aina olleet tietoisia siitä, että heidän unensa oli häiriintynyttä. Ellenbogenin mukaan tämä viittaa siihen, että ympäristömelulla voi olla suurempi vaikutus unen laatuun kuin yksilö itse ymmärtääkään.

"Nyt haluamme tutkia käyttäytymistekniikoita, lääkkeitä tai laitteita, jotka voisivat vahvistaa nopeiden aivoaaltojen vaiheita ja selvittää, voisivatko ne auttaa ihmisiä pysymään unessa meluisissa oloissa ja ylläpitämään muuten tervettä, luonnollista unta."