Aivosyöpäriskin kohoaminen ei edellyttänyt tohtoriksi asti väittelemistä tai edes akateemista tutkintoa: jo kolme vuotta yliopisto-opiskelua lisäsi todennäköisyyttä sairastua.
Aivosyöpäriskin kohoaminen ei edellyttänyt tohtoriksi asti väittelemistä tai edes akateemista tutkintoa: jo kolme vuotta yliopisto-opiskelua lisäsi todennäköisyyttä sairastua.

Havainto saatiin jättimäisessä ruotsalaisessa tutkimuksessa. Syöpäriskin syy ei selvinnyt.

Yliopistossa opiskelulla sekä työllä asiantuntija-ammatissa tai johtotehtävissä on yhteys tiettyihin aivokasvaintyyppeihin. Asia selvisi Ruotsissa mittavassa 4,3 miljoonan ihmisen seurantatutkimuksessa.

Vähintään kolme vuotta jatkunut opiskelu yliopistossa lisäsi muun muassa kaikkein yleisimmän aivosyöpätyypin, gliooman esiintyvyyttä. Gliooma saa alkunsa hermotukisoluista eli gliasoluista.

Korkeakoulutetuilla miehillä riski oli liki viidenneksen suurempi kuin pelkän peruskoulun käyneillä, naisilla vajaan neljänneksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Naisilla yliopistossa opiskelu liittyi myös toisen aivokasvaintyypin, meningeooman yleisyyteen. Meningeoomat ovat lähtöisin aivo- tai selkäydinkalvoista ja kasvaimet ovat yleensä hyvälaatuisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koulutuksen lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin tietoa tutkittavien tuloista, siviilisäädystä ja ammatista. Avioituminen ja korkeat tulot liittyivät aivokasvainriskiin vähäisesti miehillä, mutta eivät naisilla.

Ammatti liittyi riskiin siinä missä koulutuskin. Asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä miehillä oli jopa puolet enemmän kuulo-tasapainohermon hyvälaatuisia kasvaimia eli akustikusneurinoomia.

Vastaavissa tehtävissä työskentelevillä naisilla oli puolestaan enemmän meningeoomaa, joka oli heillä kutakuinkin yhtä yleinen kuin yliopistossa opiskelleilla naisilla.

Gliooman riskiin nämä työtehtävät liittyivät kummallakin sukupuolella suunnilleen yhtä vahvasti kuin yliopisto-opiskelukin.

Tutkijat eivät osaa kertoa, mistä henkisen työn ja koulutuksen yhteys aivosyöpien yleisyyteen johtuu.

Esimerkiksi elintapoihin liittyviä tekijöitä ei selvitetty, joten voi olla, ettei kohonnut syöpäriski liity suoraan itse työhön tai opiskeluun, vaan niihin yhdistyvään elämäntapaan.

Tutkimuksessa seurattiin 4,3 miljoonaa ruotsalaista, jotka olivat syntyneet vuosina 1911–1961 ja asuivat Ruotsissa vuonna 1991. Tutkijat seurasivat vuodesta 1993 vuoteen 2010, miten moni tästä joukosta sai aivokasvaimen.

Tutkimuksen tulokset julkaisi Journal of Epidemiology & Community Health.

Vierailija

"Tutkijat eivät osaa kertoa, mistä henkisen työn ja koulutuksen yhteys aivosyöpien yleisyyteen johtuu.

Esimerkiksi elintapoihin liittyviä tekijöitä ei selvitetty, joten voi olla, ettei kohonnut syöpäriski liity suoraan itse työhön tai opiskeluun, vaan niihin yhdistyvään elämäntapaan."

Veikkaan että henkisellä paineella ja stressillä on osuutta asiaan.

Stressaava opiskelu, stressaava työ ja suorituspaineet. Veikkaan että kyllä ne aivosyöpälukemat nousee kohta rahvaallakin, mutta viiveellä. 20 viimestä vuotta on varmasti monelle ollut stressaavaa ja rankkaa selviytymistä ja huolta työpaikkansa puolesta.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1572

Olikohan tutkimuksessa otettu se huomioon, että koulutettujen keskimääräinen elinikä on pitempi kuin vähemmän koulutettujen. Silloin syövät ehtivät kehittyä havaittavaan muotoon ihmisen eliniän aikana.

Wanhaan hyvään aikaan hyvin harva ehti saada syövän, koska kuolivat johonkin nykyisin kohtuullisen vaarattomaan tulehdukseen vuosikymmeniä aiemmin.

Vanha jäärä

Sisältö jatkuu mainoksen alla