Kielten käsittely aivoissa ei merkittävästi eroa äidinkielen ja juuri opitun vieraan kielen välillä, paljastaa kotimainen väitöstutkimus.

Monesti on esitetty, että aikuinen omaksuu vieraan kielen kielioppia eri tavalla kuin lapsi omaksuessaan äidinkieltään. Tuore väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että kielten käsittelyssä aivoissa on hyvin vähän eroja, oli kyseessä äidinkieli tai uusi vieras kieli.

Annika Hultén Åbo Akademista tutki aikuisten aivotoimintaa kielellisten tehtävien aikana aivomagneetikäyrällä eli magnetoenkefalografialla (MEG) sekä toiminnallisella magneettikuvauksella (fMRI). Väitöskirjan kokeet tehtiin yhteistyössä Aalto-yliopiston Kylmälaboratorion kanssa.

Väitöskirjan tuloksien perusteella lauseiden tuottamisessa aivot käsittelevät sekä äidinkieltä että uutta kieltä samalla tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ainoa mainittava ero löytyy lauseen suunnitteluvaiheessa, jolloin uuden kielen käyttö työllistää enemmän lyhytkestoiseen muistiin liittyviä aivoalueita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kielen oppiminen ja sen aivoperusta liittyy hyvin läheisesti myös kielellisen tiedon varastointiin muistissa. Väitöskirjan tutkimustulokset osoittavat, että jo muutaman harjoituskerran jälkeen opitut uudet äidinkielen sanat käsitellään aivoissa samalla tavalla kuin tutut sanat.

Aivosignaalien vahvistuminen vasemmassa ohimolohkossa ja otsalohkon alaosassa viikko oppimisen jälkeen ennusti uusien sanojen pysymistä muistissa kymmenen kuukauden ajan. Se tarkoittaa, että hyvällä oppijalla näyttää tapahtuvan oppimisen jälkeistä muistijäljen vahvistumista.

Vasemman ohimolohkon toiminnassa pystyttiin myös erottamaan lyhytaikaisen ja pysyvämmän, seuraavaan päivään ulottuvan oppimisen aivovaikutuksia.

Lähde: Åbo Akademi

 


Sisältö jatkuu mainoksen alla